Monet asiantuntijat olivat odottaneet Venäjän tukevan maahyökkäystään kyberoperaatiolla, joka voisi pahimmillaan lamauttaa suuren osan Ukrainan kriittisestä infrastruktuurista.
Pelätty uhkakuva osoittautui lähes kokonaan aiheettomaksi, vaikka haittaohjelma häiritsikin sodan alkuvaiheessa Ukrainan asevoimien satelliittiviestintää.
Kremlin kybersuunnitelmien epäonnistumisen taustalla oli länsimaiden ja Amazonin kaltaisten teknologiayhtiöiden laaja tuki.
– En ole koskaan nähnyt näin laajaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, se on ollut todella hämmästyttävää, Yhdysvaltain hallituksen kyberteknologian neuvonantaja Anne Neuberger sanoo Foreign Policy -lehdelle.
Hänen mukaansa Venäjän johto vaikuttaa yliarvioineen asevoimiensa ohella myös omat kyberkyvykkyytensä.
– Kuten maahyökkäyksen kohdalla, venäläiset luulivat saavuttavansa nopeasti menestystä. He eivät olleet varautuneet laajempaan, pidempään ja integroidumpaan kyberoperaatioon, Neuberger toteaa.
Hyökkäyksen alkuvaiheessa Venäjän joukot miehittivät monia Ukrainan valtionhallinnon tiloja. Niiden tietojärjestelmiä käytettiin kyberhyökkäyksiin muita kohteita vastaan, mutta toiminnan teho jäi vaisuksi. On epäselvää, kulkivatko kyberyksiköt muiden joukkojen mukana, vai asennettiinko palvelimiin niiden etäkäyttöä Venäjältä mahdollistavia laitteita.
Venäjän kannalta haasteena on, että sota-aikana voimavaroja on kohdistettava yhä enemmän omien kohteiden suojaamiseen kyberuhkilta. Check Point -tietoturvayhtiön asiantuntija Sergei Shykevich huomauttaa, että jatkuvan valmiuden ylläpito on haastavaa mille tahansa armeijalle.
– Kybersodankäynnissä pätee sama logiikka, puolustaminen ei ole helppoa, Shykevich sanoo.
"Translating intelligence and subversion in the cyber domain into achieving military objectives is a very different ballgame."
Shared some thoughts with @ak_mack in @ForeignPolicy alongside @DAlperovitch and others 👇 https://t.co/d5qf52olqg— Gavin Wildе 🐘 (@gavinbwilde) December 17, 2022