Venäjän painopiste Ukrainassa on nyt Donbasin rintamalla, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri Verkkouutisten videokatsauksessa Ukrainan sotaan.
Venäjä on maaliskuun puolivälin jälkeen hyökännyt ahkerasti, joskaan ei aina kovinkaan menestyksekkäästi. Esimerkiksi Toveri nostaa Zaporizhzhian rintaman, jossa eräiden tietojen mukaan 8. armeijan komentaja on siirretty syrjään, koska hyökkäykset Robotynen suunnassa eivät ole edistyneet.
Hyökkääjän painopiste on kuitenkin Donbasissa Lymanin, Bahmutin ja Avdijivkan suunnissa.
Viime viikkojen aikana Venäjä on panostanut etenkin Bahmutin rintamaan yrittäessään vallata sen länsipuolella sijaitsevan Tšasiv Jarin kaupungin. Joidenkin tietojen mukaan Venäjä pyrkisi valloittamaan kaupungin 9. toukokuuta pidettävään voitonpäivään mennessä.
Kaupungin valtaaminen ei Toverin mukaan olisi kuitenkaan Venäjälle helppoa.
– Itäpuolella kulkee kanava, eli siellä on vesistö edessä, ja nämä alueet kaupungin itäpuolella ovat aika alavia peltoaukeita, joissa on hyvät tähystysetäisyydet, Toveri arvioi.
Mutta miksi Tšasiv Jar on Venäjälle niin tärkeä?
Ukrainan puolustus perustuu Donbasissa neljään kaupunkiin, joista yksi on Tšasiv Jar. Jos Venäjä onnistuisi valtaamaan sen, avautuisi sille mahdollisuus tunkeutua muiden kaupunkien välistä etelään kohti Pokrovskia.
– Seuraavat sopivat puolustusasemat ovat aika paljon lännempänä, Toveri kertoo.
Suurin haaste Ukrainalle on tällä hetkellä varustuksen puute. Arvioiden mukaan Venäjä pystyy käyttämään tykistöä 3-5 kertaa enemmän kuin ukrainalaiset, eikä Ukraina pysty torjumaan kaikkia panssarihyökkäyksiä ammuspulan vuoksi.
Toveri arvioi, että Venäjän tavoite on saada kuluvan vuoden aikana sota menestyksekkääseen päätökseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä pyrkisi koko Ukrainan valtaamiseen, vaan se keskittyy esimerkiksi koko Donbasin haltuunottoon. Myös Harkovan kaupungin saartaminen saattaa olla Venäjän kiikarissa.
– Näillä osavoitoilla Venäjä pyrkii ajamaan Ukrainan sellaiseen asemaan, että sen olisi pakko suostua neuvotteluihin, Toveri tiivistää.
Osana näitä tavoitteita Venäjä on maalis-huhtikuun aikana iskenyt ahkerasti ohjuksilla ja lennokeilla Ukrainan selustaan. Kohteiksi ovat valikoituneet erinäiset vesi- ja lämpövoimalat. Aiheutetut vahingot taas vastaavat suurin piirtein vuoden korjaustöitä, ja joissain iskussa on menetetty jopa 15 prosenttia maan sähköntuotannossa.
Iskuissa käytettyjä risteilyohjuksia on onnistuttu ampumaan alas, mutta ballistisia ohjuksia on onnistuttu tuhoamaan vain yksittäisiä.
– Ne ovat hyvin vaativia kohteita torjua. Käytännössä tuo Patriot-ohjusjärjestelmä on melkein ainoa järjestelmä, jolla Ukraina pystyy niitä torjumaan, ja niitä Ukrainalla on käytössä hyvin rajoitetusti, Toveri toteaa.
Ukrainan mukaan ehdoton minimi, jota se tarvitsisi puolustautumiseen, on 150 kappaletta F-16 -hävittäjiä ja seitsemän Patriot-patteristoa. Tähän mennessä sille on kuitenkin luvattu vain 65 hävittäjää ja yksi patteristo.
– Se, mikä olisi minimitarve ja se, mitä Ukraina on saamassa, ei läheskään kohtaa, Toveri harmittelee.
