Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti Kiinaan ja Venäjään, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta.
Peräti 94 prosenttia suomalaisista suhtautuu kielteisesti Venäjään ja 72 prosenttia suhtautuu kielteisesti Kiinaan, tutkimuksesta selviää.
Tutkimuksissa suomalaisilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Yhdysvalloista, Kiinasta sekä kahdeksasta muusta merkittävästä maailmanpolitiikassa toimivasta valtiosta.
Peräti kaksi kolmesta (65 prosenttia) katsoo, että Suomen pitäisi nopeasti vähentää taloudellisia siteitään Kiinaan. Joka yhdeksäs (11 prosenttia) oli väittämän kanssa eri mieltä.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista kuvailee Kiinaa keskusjohtoiseksi diktatuuriksi ja 60 prosenttia suomalaisista katsoo maan olevan ”laajentumishaluinen suurvalta”.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti länsimaihin.
Kolme neljäsosaa (74 prosenttia) pitää Yhdysvaltoja ongelmistaan huolimatta länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa ja Suomellekin tärkeänä kumppanina. Syksyllä 2020 tätä mieltä oli vain 39 prosenttia suomalaisista.
Noin seitsemän kymmenestä pitää puolestaan Yhdysvaltoja arvaamattomana liittolaisena, koska siellä Donald Trumpin kaltaiset henkilöt voivat nousta presidentiksi.
Suomalaiset katsovat ystävien löytyvän demokraattisista länsimaista. Kyselyn kymmenestä maasta suhtautuminen Japaniin (76 prosenttia), Saksaan (74 prosenttia) ja Isoon-Britanniaan (73 prosenttia) on kaikkein myönteisintä.
– Suomalaiset tarkastelevat maailmaa nyt selvän länsimielisestä näkökulmasta: ystävät löytyvät länsimaista ja muista kehittyneistä demokratioista, mutta suhtautuminen Venäjään ja Kiinaan on voimakkaan kielteistä, toteaa Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Niin sanotun globaalin etelän maista Intiaan ja Brasiliaan suomalaiset suhtautuvat epäileväisesti, mutta eivät yhtä kielteisesti kuin Kiinaan ja Venäjään. 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myös kielteisesti tuoreeseen Nato-liittolaiseen Turkkiin. Tuloksen taustalla lienee Evan mukaan maan hitaus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinneissa.
Tutkimuksen tulokset perustuvat 2045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27. syyskuuta viime vuonna. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
