Brysselissä torstaina kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi useista Euroopan puolustusta vahvistavista toimista. Esillä oli myös Ukrainan aseapu ja muu tuki. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Eurooppa-neuvosto alkoi keskustelulla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa etäyhteydellä. Keskustelun jälkeen 26 EU-maan johtajat totesivat, että EU-maiden on edelleen lisättävä nopeasti sotilaallista tukeaan Ukrainalle.
Ukraina tarvitsee ennen kaikkea ammuksia ja ohjuksia, kuten myös EU:n korkea edustaja Kaja Kallas on esittänyt.
– Ukrainan osalta painotin, että tällä hetkellä paras tapa tukea Ukrainaa sen pyrkimyksessä oikeudenmukaiseen rauhaan, on tukea Ukrainan armeijaa. Toinen keskeinen asia on Ukrainan EU-jäsenyys. Nostin esiin, että Ukrainaa pitää tukea sen EU-polulla niin, että se täyttää jäsenyyskriteerit ja on näin valmis EU-jäseneksi vuoteen 2030 mennessä. Tätä presidentti Zelenskyi on toivonut, Orpo kertoi.
– Toistin myös viime huippukokouksen vaatimuksemme siitä, että Ukrainalle jo sovitun tuen maksamista täytyy nopeuttaa. Odotamme komissiolta pikaista toimintaa, koska olemassa olevasta Ukraina-välineestä olisi saatavilla Ukrainaan 25 miljardia euroa tukea nopealla aikataululla, hän sanoi.
Eurooppa-neuvosto sopi, että Euroopan puolustusvalmiutta vahvistetaan ratkaisevasti seuraavan viiden vuoden aikana. EU-johtajat keskustelivat aiheesta edellisenä päivänä annetun Valkoisen kirjan eli Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission yhteisen tiedonannon pohjalta.
– Puolustuksen valkoisen kirjan sisältö vastaa hyvin Suomen tavoitteita. Tämä on pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulosta. Euroopassa alkaa vihdoin löytyä lisää ymmärrystä sille, että toimia tarvitaan siellä, missä uhka on suurin – eli EU:n itärajalla, Orpo korosti.
Eurooppa-neuvosto keskusteli myös Euroopan kilpailukyvystä. EU-johtajat totesivat, että unionin kilpailukykyä on parannettava. Orpon mukaan vahvan puolustuksen rakentaminen on mahdollista vain, jos Euroopan kilpailukyky ja talous ovat kunnossa.
Maaliskuun Eurooppa-neuvoston muita aiheita olivat Lähi-itä, seuraava monivuotinen rahoituskehys ja uudet omat varat, muuttoliike, meret ja multilateralismi.
