Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on peräänkuuluttanut tuottavuushyppyä, ja hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite yksikkötyökustannusten alentamisesta 5 prosentilla. Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi työajan pidentämistä kuukausipalkan pysyessä entisellään.
– Työajan pidentäminen ei tarkoittaisi lisää työtunteja osa-aikaisille. Kokoaikaisessa työsuhteessa kyseessä on suhteellinen palkka-ale, osa-aikaisille se tarkoittaisi konkreettista leikkausta jo valmiiksi pieniin tuloihin, PAMin puheenjohtaja Ann Selin toteaa tiedotteessaan.
Ann Selin puhui keskiviikkona Päämajan kesäsymposiumissa Mikkelissä.
Suomessa työskentelee osa-aikaisena yli 300 000 palkansaajaa, ja nollatuntisopimus on yli 80 000 työntekijällä. PAMini mukaan monella on vaikeuksia tulla palkallaan toimeen: esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla osa-aikaisten palkka on keskimäärin 1 350 euroa kuukaudessa.
– Työajan pidennys todennäköisesti lisäisi työttömien määrää selvästi, koska valitettavasti viennin tai yksityisen kulutuksen merkittävää piristymistä ei ole näköpiirissä. Suomessa on tällä hetkellä noin 400 000 työtöntä – emme kai halua synkentää tilannetta edelleen, Selin ihmettelee.
PAM muistuttaa, että työttömien määrän kasvu ja osa-aikatyöntekijöiden heikentynyt taloudellinen tilanne vähentäisi kulutuskysyntää ja lisäisi tarvetta tulonsiirtoihin.
– Jos yhteiskuntasopimuksen syntymisen edellytyksenä on työaikaratkaisu, yhteisymmärryksen löytyminen on vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta, Selin toteaa.
Selinin mielestä monet hallitusohjelman linjaukset on tehty teollisuuden ja kokoaikatyöntekijöiden näkökulmasta. Vuonna 2013 jo lähes kolme neljästä Suomen työllisistä työskenteli palvelualoilla, ja yksityisten palveluiden osuus työllisistä oli silloin 1,2 miljoonaa ihmistä.
– Maamme kansantalouden rakenne on muuttunut merkittävästi. Mitkä ovat uuden hallituksen satsaukset palvelualoihin, Selin kysyy.
Henkilöstölle vaikutusvaltaa
PAM katsoo, että työmäärän lisääminen ei lisää työntekijän tehokkuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Selin on hämmästynyt, että hallitusohjelmassa ei puhuta ollenkaan työelämän laadun kehittämisestä.
– On ristiriitaista, että tuottavuutta pitäisi lisätä, mutta työhyvinvointiin tai työssä jaksamiseen ei kiinnitetä ollenkaan huomiota.
PAM muistuttaa, että yrityksen tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia voidaan tutkitusti lisätä henkilöstön omilla kehitysideoilla. Selinin mielestä olisi syytä lisätä palkansaajien edustusta yritysten hallituksissa ja kannustaa työntekijöitä miettimään, miten työt voisi tehdä paremmin. Organisaatiokohtaisilla toimilla voisi parantaa käyttökatetta ja pienentää kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentyessä.
PAMin mukaan myös työsuhteen muodolla on hyvin suuri vaikutus siihen, miten sitoutuneita ihmiset ovat kehitystyöhön.
– Esimerkiksi jatkuva vastentahtoinen osa-aikatyö ei ole tuottavuuden kasvattamisen eikä kansantalouden näkökulmasta järkevää, Selin toteaa.
