– Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ja on tervetullutta ja tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että se pohjautuu faktaan, Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo tiedotteessaan.
Perussuomalaiset aloittaa maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa väitteellä siitä, että turvapaikanhausta olisi tullut merkittävin siirtolaisuuden väylä Eurooppaan.
Euroopan lähialueiden konfliktit lisäsivät viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrää, mutta vain noin 13 prosenttia kaikista EU-maihin muuttaneista siirtolaisista oli turvapaikanhakijoita. Suomessa suhde on samaa luokkaa, kun mukaan lasketaan myös kiintiöpakolaiset. Suurimmat syyt Suomeen muuttoon ovat edelleen perhesiteet, opiskelu ja työ.
– Maailman pakolaisista 86 prosenttia on kehitysmaissa, heistäkin suurin osa oman kotimaansa rajojen sisäpuolella. Euroopassa pakolaisista on vain 3,6 prosenttia, Lehtinen muistuttaa.
Perussuomalaiset ehdottaa pakolaiskiintiön koon suhteuttamista Suomen taloustilanteeseen.
– Kiintiön kuhunkin taloudelliseen tai poliittisen tilanteeseen sitomisen sijaan tulisi etsiä pitkäjänteisiä ratkaisuja. Suomen tulisi päättää usean vuoden kiintiö etukäteen, jotta pakolaisten Suomeen pääsy helpottuisi ja tehostuisi. Tämä edesauttaisi myös pakolaisten kotoutumista, Lehtinen sanoo.
Pakolaisapu ehdottaa Suomen kiintiön korottamista 2000 henkilöön.
Perheenyhdistäminen palautettava
Perussuomalaiset esittelee ohjelmassaan muun muassa Hollannin ja Tanskan tehneen tiukennuksia perheenyhdistämiseen, mutta Lehtisen mukaan jättää kertomatta, että myös Suomessa on tehty merkittäviä kiristyksiä perheenyhdistämispolitiikassa.
Nykyään perheenkokoajan ei voi enää laittaa hakemusta vireille Suomesta, vaan se on tehtävä lähetystössä ulkomailla henkilökohtaisesti. Edustustoverkostoa on supistettu juuri pakolaisten oleskelumaissa, joten matkat voivat olla pitkiä. Hakemuksen jättäminen vaatii myös laillisen oleskelun maassa, mutta passin tai viisumin hakeminen on monelle pakolaiselle mahdotonta. Näiden muutosten jälkeen perheenyhdistämishakemusten määrä romahti 70 prosenttia.
Lehtinen muistuttaa, että myös ehtoja on kiristetty siten, että lapsen tulee olla vielä alle 18-vuotias, kun päätös perheenyhdistämisestä tehdään. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2013 vain yksi turvapaikan saaneen lapsen vanhempi pääsi Suomeen.
Maahanmuutto tuottaa enemmän kuin kustantaa
OECD:n mukaan Suomi hyötyy taloudellisesti maahanmuutosta enemmän kuin se siitä maksaa. Perussuomalaiset haluaa kehittää tilastointia niin, että maahanmuuttajille maksettava sosiaaliturva tulisi näkyviin.
– Perussuomalaisten ajatuksen pohjana tuntuu olevan, että kaikki veronmaksajat ovat suomalaisia. Myös maahanmuuttajat osallistuvat veronmaksuun, jolloin heillä on oltava yhtäläinen oikeus myös sosiaaliturvaan, Lehtinen toteaa.
Perussuomalaiset kritisoi ohjelmassaan myös EU:n pakolaispolitiikkaa. Puolue vastustaa EU-maiden välistä vastuunjakoa turvapaikkahakemusten käsittelyssä.
– Vastuunjako on myös Suomen edun mukaista. Jos esimerkiksi Ukrainan pakolaiskriisi eskaloituu, mekin saamme tarvittaessa apua turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen, jos määrä merkittävästi Suomessa nousisi, Lehtinen sanoo.
Perussuomalaiset haluaa vähentää Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta tulosvastuullisella ja ehdollisella kehitysavulla. Perussuomalaiset ovat jo vuosia vaatineet, että ihmisiä autetaan siellä missä he ovat.
– Tämä vaatimus toistuu tuoreessa ohjelmassa pakolaisten kohdalla. Silti puolue ajaa kehitysyhteistyön leikkauksia, Lehtinen huomauttaa.
Perussuomalaiset ehdottaa humanitaarisen siirtolaisuuden kustannusten sisällyttämistä kehitysyhteistyöbudjettiin, vaikka näillä asioilla ei ole Suomen kontekstissa selvää yhteyttä. Suomeen saapuu eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Afganistanista, Somaliasta, Ukrainasta ja Venäjältä.
– Näistä yksikään ei ole kehitysyhteistyössä merkittävä kohdemaa, sanoo Lehtinen.
