Ukrainan drooni-iskut, polttoainepula ja sodan kasvavat kustannukset lisäävät tyytymättömyyttä Venäjällä. Kreml vastaa paineeseen sulkemalla sodan vastustajia syksyn parlamenttivaalien ulkopuolelle.
Washington Postin mukaan ehdokkaita on estetty osallistumasta vaaleihin muun muassa väitettyjen äärisymbolien esittämisen ja asiakirjoissa havaittujen puutteiden perusteella.
Pitkän kantaman drooni-iskut ovat tuoneet viime aikoina sodan seuraukset yhä näkyvämmin tavallisten venäläisten arkeen. Öljylaitoksiin ja polttoainevarastoihin kohdistuneet hyökkäykset ovat aiheuttaneet pulaa, hintojen nousua ja huolta talouden kehityksestä.
Liberaali Jabloko-puolue on pyrkinyt kampanjoimaan tunnuksella ”Rauhan ja vapauden puolesta”. Viranomaiset ovat kuitenkin estäneet ainakin 14 puolueen ehdokkaan osallistumisen vaaleihin. Pietarissa puolueelta evättiin rekisteröinti paikallisvaaleihin.
Useiden ehdokkaiden väitetään levittäneen äärijärjestöihin liittyviä tunnuksia. Perusteena on käytetty esimerkiksi edesmenneen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kuvan julkaisemista sosiaalisessa mediassa.
Moskovalaisen politiikan tutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan viranomaiset eivät aio antaa vaaleissa tilaa sodan vastustajille.
– Sotaa vastaan ei ole enää yhtäkään näkyvää ääntä, Kolesnikov sanoo.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiistää, että hallinto vainoaisi sodanvastaisia poliitikkoja. Hänen mukaansa viranomaiset puuttuvat ainoastaan lain rikkomiseen.
Öljykohteita räjähtää päivittäin
Venäjän tunnetuimpiin sodanvastaisiin poliitikkoihin kuuluva Boris Nadezhdin julistettiin heinäkuussa ”ulkomaiseksi agentiksi”. Päätös estää häntä hoitamasta julkisia tehtäviä. Hänelle määrättiin lisäksi maastapoistumiskielto.
Nadezhdinin mukaan hallinnon suosio heikkenee, koska sota koskettaa nyt aiempaa useampia venäläisiä.
– Varastoja ja öljyvarastoja räjähtää joka päivä. Ihmisiä kuolee. Tässä tilanteessa he yrittävät hankkiutua eroon näkyvimmistä poliittisista toimijoista, jotka puhuvat sotaa vastaan, hän sanoo.
Nadezhdin nousi tunnetuksi vuoden 2024 presidentinvaalien alla keräämällä kannatusta sodanvastaisella kampanjalla. Viranomaiset eivät lopulta hyväksyneet hänen ehdokkuuttaan. Nyt hän kertoo vetäytyvänsä oppositiopolitiikasta kokonaan, koska toiminnan jatkaminen on käynyt mahdottomaksi.
Samaan aikaan presidentti Vladimir Putinin kannatus on laskenut. Valtiollisen mielipidetutkimuslaitoksen heinäkuussa julkaisemassa mittauksessa Putinin hyväksyntä putosi viikossa viisi prosenttiyksikköä 66 prosenttiin. Kyseessä oli suurin viikoittainen pudotus sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Pelko liikekannallepanosta
Carnegie Russia Eurasia Centerin vanhempi tutkija Tatjana Stanovaja arvioi, että yhä useampi venäläinen epäilee, onko hallinnolla suunnitelmaa sodan lopettamiseksi.
Hänen mukaansa vuosi 2026 voi muodostua käännekohdaksi. Sodan ensimmäisinä vuosina suuri osa kansasta uskoi Kremlin tietävän, mitä se teki. Nyt epävarmuutta lisää tunne siitä, ettei hallinto hallitse tapahtumia eikä Putin ymmärrä tavallisten venäläisten todellisuutta.
Kremlin odotetaan säilyttävän tiukan otteensa vaaleista. Heikkenevä taloustilanne ja tyytymättömyys ovat kuitenkin pakottaneet hallinnon madaltamaan tavoitteitaan. Meduzan tietojen mukaan valtapuolue Yhtenäisen Venäjän tavoittelema ääniosuus on laskettu 55 prosentista 45 prosenttiin.
Samalla kansalaisten keskuudessa pelätään, että Kreml voi käynnistää vaalien jälkeen uuden liikekannallepanokierroksen.