Nykyinen työttömyysaste ei kerro koko kuvaa ja on kenties liian pessimistinen, arvioi erityisrahoitusyhtiö Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki, joka piti torstaina kommenttipuheenvuoron Keskuskauppakamarin talouskatsauksen mediatilaisuudessa.
Kotamäki huomauttaa, että työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys on tällä hetkellä 10 prosenttia ja noussut viime aikoina voimakkaasti.
– Sen sijaan, jos katsotaan rekisteriaineistoa, eli kuinka paljon ihmisille myönnetään työttömyystukea, mikä on varmemmalla pohjalla oleva arvio työttömyyden määrästä, niin kiinnostava havainto on, että siellä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime aikoina. Pientä heikkenemistä on ollut, mutta puhutaan joistain tuhansista. Se on ihan eri tasolla kuin työvoimatutkimuksen luvut. Tämä antaa valoa siihen, että työvoimatutkimuksen maalaama kuva on liian pessimistinen, hän perustelee.
Kotamäki arvioi taustalla olevan osin ainakin työmarkkinoiden uudistukset.
– Toimintoja on siirretty entistä enemmän kuntasektorille. Kun olemme murrosvaiheessa, niin aktiiviset työvoimapoliittiset toimet kohdistuvat eri tavalla kuin aikaisemmin ja se tarkoittaa, että kyselytutkimuksissa tulee ikään kuin kitkaa tilastoinnin suhteen. Tämä saattaa olla takana myös pitkäaikaistyöttömyydessä, koska ihmiset eivät mene aktiivisiin työvoimatoimenpiteisiin siinä välissä, Kotamäki arvioi syitä.
Kotamäki käsitteli myös kuluttajien luottamusta, joka ei ole hyvällä tasolla. Alamaissa olevalla kuluttajien luottamuksella on suora vaikutus yritysten myyntiin ja asuntomarkkinoihin. Ekonomisti muistuttaa kuitenkin, että kyseessä on niin sanottu normaali tilanne, joka on nähty myös aiemmin taantumien ja yleisen epävarmuuden yhteydessä: kuluttajat vastaavat kannustimiin.
– Kannustinympäristö on nyt, että kuluttajat kokevat epävarmuutta. Se tarkoittaa, että laitetaan pahan päivän varalle rahaa säästöön. Tämä on normaali ja ymmärrettävä reaktio. Odotan, että tällä mennään, kunnes epävarmuus tavalla tai toisella lähtee hälvenemään.
Kotamäki muistuttaa myös, että keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä kulutus ei ole yleensä talouskasvun ajuri.
– Talouskasvun ajurit ovat yleensä tarjontapuolella; kun yritysten tuottavuus- ja työllisyyskehitys on parempaa, palkat ja tulotaso saadaan nousuun ja sitä kautta kulutus kasvaa. Kulutus on seuraus hyvästä taloudesta, hän huomauttaa.
Viennissä ei Kotamäen mukaan ole näkyvissä selkeää parantumisen merkkiä. Suomen vientisuhde, eli vienti suhteessa bkt:hen, on pyörinyt 40 prosentin paikkeilla, mikä on sinällään korkea luku.
– Suomen kaltaiselle taloudelle sen soisi olla korkeampikin. Ei olisi pahitteeksi, jos pääsisimme lähemmäs Ruotsin ja Tanskan vientisuhdetasoja (55-70 prosenttia), mikä tarkoittaisi, että suomalaisilla yrityksillä olisi enemmän liiketoimintaa ulkomailla, ekonomisti toteaa.
