Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan alkuvuoden bruttokansantuote on kehittynyt tuntuvasti luultua heikommin, mutta nyt taantumajakso näyttää hetkellisesti katkenneen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole lähtölaukaus isommalle kasvujaksolle, sillä taloudessa puhaltavat edelleen voimakkaat vastatuulitekijät.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon oltiin kuitenkin pakkasella 0,3 prosenttia.
Uusien tietojen perusteella alkuvuoden bruttokansantuote kehittyi tuntuvasti luultua heikommin. Vielä reilu pari viikkoa sitten julkistetun ennakollisen tiedon yhteydessä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen ensimmäisellä neljänneksellä peräti 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kasvaneen vuositasolla 1,2 prosenttia.
– Arviota suhdannekehityksestä korjattiin tuntuvasti alaspäin, mikä sopii paremmin vallitsevaan tulkintaan Suomen talouden tilasta. Aiemmin julkistetut kasvuluvut olivat epäilyttävän korkeita. Ei nyt ole mikään nousukausi meneillään, huomauttaa Appelqvist.
– Suhdanteen heikkeneminen kääntyi alkuvuodesta pieneksi nousuksi, mikä on myönteistä, mutta ei ole uskottavaa, että kyseessä olisi vielä lähtölaukaus isommalla kasvujaksolle. On vaikea nähdä, että talouden perustekijät puoltaisivat toistaiseksi vauhdikasta kasvua, sanoo Appelqvist.
Hän huomauttaa, että taloudessa on vielä voimakkaita vastatuulitekijöitä.
– Euroalueen teollisuus on vaikeuksissa, mikä ei lupaa hyvää viennille. Kotimaassa taas kuluttajien säästöt alkavat huveta ja yksityinen kulutus pysyy siksi vaisuna. Kun päälle lyödään vielä rakennusinvestointien nopea jarrutus, niin vaikeuksia on luvassa, sanoo Appelqvist.
Rahapolitiikan kiristyminen heikentää Suomen kasvulukuja viiveellä
Alkuvuosi olisi voinut sujua Appelqvistin mukaan myös selvästi heikomminkin. Keskeiset kysyntäerät pitivät alkuvuodesta kohtalaisen hyvin pintansa investointeja lukuun ottamatta.
– Kotitaloudet jaksoivat edelleen kannatella taloutta hyvin, eikä yksityinen kulutus supistunut pelätyllä tavalla palkansaajien ostovoiman rajusta supistumisesta huolimatta. Sen sijaan investoinnit kehittyivät erittäin heikosti sekä teollisuudessa että rakentamisessa, hän sanoo.
– Rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset ovat vasta asteittain vaikuttamassa ja ne tulevat merkittävällä tavalla heikentämään loppuvuoden kasvulukuja niin Suomessa kuin laajemminkin maailmantaloudessa. Yksi harvoja positiivisia tekijöitä on raaka-aineisiin liittyvien hintapaineiden helpottaminen, mikä tukee kannattavuuden kehittymistä jatkossa ja viitoittaa pikkuhiljaa tietä kohti tavanomaisempaa suhdannetilannetta, arvioi Appelqvist.