OP Ryhmän ekonomistit ennustavat Suomen talouden painuvan ensi vuonna lievään taantumaan. Aiempien ennusteiden mukaisesti bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vielä 2,0 prosenttia, mutta ensi vuonna talouden kasvu jää nollaan prosenttiin keväällä arvioidun 0,6 prosentin sijaan.
Vuonna 2024 talous elpyy hieman, mutta bruttokansantuote lisääntyy vain 0,7 prosenttia.
Suomen talous kasvoi vielä alkuvuonna hyvää vauhtia, kehitys työmarkkinoilla oli suotuisaa ja yritysten tulokset hyvissä kantimissa. Korkeasuhdanne hiipuu vähitellen ja vuonna 2023 bruttokansantuote ei keskimäärin kasva ja talouden kokonaisuus täyttää lievän taantuman kriteerit.
– Suomen suhdannetilanne vertautuu lähivuosina viime vuosikymmenen puolivälin tilanteeseen, jos kohta erojakin on esimerkiksi korkojen osalta. Suomessa niin yritysten kuin kotitalouksien taloustilanne on kokonaisuutena hyvä, mikä paitsi helpottaa sopeutumista heikompiin aikoihin myös pehmentää iskua koko talouteen, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortelan mukaan inflaatio hidastuu syksyn aikana, koska energian hinnan vuosimuutos maltillistuu.
– Hinnat kohoavat kuitenkin jo laaja-alaisesti, mikä on tyypillisesti hyvin pysyvää. Inflaatio säilyneekin lähivuosina euroajan keskiarvoa selvästi nopeampana, hän toteaa.
Työttömyysaste sivuaa tänä vuonna alimpia tasoja kuluvalla vuosituhannella, ja työllisyysaste on ennätyskorkealla. Samalla avoimia työpaikkoja on poikkeuksellisen paljon. Talouskasvun hidastuessa työttömyys kääntyy kuitenkin nousuun, ja työllisyysaste laskee.
Korkea inflaatio ja tiukka työmarkkinatilanne nostavat palkkapaineita. OP arvioi päädyttävän maltillisiin sopimuksiin, jotka eivät heikennä Suomen vientisektorin kilpailukykyä.
Vientikehityksen heikkeneminen ja tuontihintojen vientihintoja nopeampi nousu painavat vaihtotaseen alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Vuosina 2023-24 vaihtotase säilyy alijäämäisenä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.
OP:n mukaan julkisen talouden vaje alkaa uudelleen kasvaa, kun päätösperäiset toimet lisäävät menoja ja talouskasvun hidastuminen ja hintojen nousu heijastuu menoihin. Julkinen velkasuhde nousee vain vähän, kun inflaatio pitää nimellisen bruttokansantuotteen kasvussa.
– Suomeen on muodostumassa rakenteellinen kaksoisvaje. On vaikea nähdä, että vaihtotaseen vaje poistuisi ilman, että julkisen talouden rakenteellinen vaje kurotaan umpeen. Jos julkista taloutta ei kyetä kohentamaan, olisi viennin kilpailukykyä koetettava kohentamaan pysyvästi, toteaa Heiskanen.
Hänen mukaansa talous voi kehittyä arvioitua paremmin, jos patoutunut kysyntä pitää toimeliaisuutta yllä arvioitua pitempään, tuotannon pullonkaulat hellittävät ja raaka-aineiden hintojen lasku maltillistaa inflaatiota. Energiakriisin kärjistyminen, ennakoitua suurempi korkojen nousu tai epävarmuuden kärjistyminen voivat puolestaan painaa talouden ennustetta heikommaksi.
OP:n mukaan Suomen talouden suurimmat suhdanneriskit liittyvät vientimarkkinoihin ja hintakilpailukyvyn heikkenemiseen liian suurien palkankorotuksien seurauksena.
Euroalueella talouskuva vaihtelee maittain. Saksa kärsii Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, ja talouskasvu jää vähiin ensi vuonna, ja välillä talous taantuu. Kokonaisuutena euroalue on silti enemmänkin matalasuhdanteessa kuin taantumassa lähivuosina, OP arvioi.
Inflaatio säilyy korkeana koko ensi vuoden ja alkaa vasta vuonna 2024 olla Euroopan keskuspankin tavoittelemalla tasolla. Euroopan keskuspankki jatkaa korkojen nostoa syksyllä ja ensi vuoden alussa. Lyhyet korot nousevat 1,5-2,0 prosentin tasolle ensi vuoden kuluessa.