Suomalaiset ovat menettäneet tammikuun aikana jo yli 220 000 euroa huijareille. Asiasta kertoo Oulun poliisilaitos.
Lähes kaikki petokset ovat alkaneet puhelulla, jossa soittaja esittäytyy jonkin pankin työntekijänä tai turvallisuusasiantuntijana. Tämän jälkeen uhrille kerrotaan, että hänen tililleen on yritetty tehdä epäilyttäviä tilisiirtoja ja soittaja voi auttaa siirtämään rahat turvaan.
Yhdessä tapauksessa huijari on soittanut ja kertonut, että uhrin nimissä olisi tehty epäilyttäviä lainahakemuksia, joiden selvittelyyn on tarjottu apua.
Useimpia tapauksia yhdistää se, että asianomistaja on kertonut antaneensa huijauspuhelun aikana omat pankkitunnuksesta huijarin käyttöön. Tämän jälkeen tileiltä on lähtenyt huomattavia summia rahaa. Rahaa on siirretty myös muiden henkilöiden tai yhdistysten tileiltä, joihin uhrilla on ollut käyttöoikeus.
Rikoskomisario Heikki Kemppainen Oulun poliisilaitokselta muistuttaa, että poliisilla tai pankeilla ei ole olemassa turvatilejä, johon verkkopankkihuijauksen uhrin rahat voidaan siirtää turvaan. Puhelun aikana ei tarvitse koskaan luovuttaa omia verkkopankkitunnuksia tai kuvaa omasta henkilöllisyystodistuksesta. Epäilyttävältä kuulostavan puhelun saa aina lopettaa. Huijari pyrkii yleensä luomaan kiireen ja hädän tuntua: Jos rahoja ei siirretä nyt heti, niin ne on menetetty.
Jos epäilet siirtäneesi rahaa huijarin tilille tai luovutit pankkitunnuksesi, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja kerro asiasta. Pankkiin otetaan turvallisesti yhteyttä pankin oman palvelunumeron kautta tai asioimalla pankin toimipisteessä. Tee rikosilmoitus sen jälkeen, kun olet saanut yhteyden pankkiin.
– Asia kannattaa ottaa puheeksi iäkkäämpien sukulaisten ja läheisten kanssa, Kemppainen muistuttaa tiedotteessa.
Verkkopankkihuijauksista ei voi koskaan muistuttaa liikaa, sillä pahimmassa tapauksessa tililtä lähtee koko elämän säästöt. Jos huijauksen uhrilla on verkkopankissaan käyttöoikeus esimerkiksi puolison tai vanhemman tilille, voi huijauksen aikana tyhjentyä nämäkin tilit.
