Osaajapula pahenee entisestään

Suomalaisista työnantajista 81 prosenttia kertoo vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista.
Osaajapulan taustalla on työn murros, joka on laaja ja monitahoinen ilmiö. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Osaajapulan taustalla on työn murros, joka on laaja ja monitahoinen ilmiö. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Viime vuonna vastaava luku oli 70 prosenttia. Pula osaajista on miltei kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, kertoo ManpowerGroup.

Pahin osaajapula on Itä-Suomessa (85 %), sitten Etelä-Suomessa (83 %) ja seuraavaksi Länsi-Suomessa (79 %) ja Pohjois-Suomessa (75 %).

Aloista kuljetus- ja logistiikka (92 %), viestintäpalvelut (91 %), teollisuus (84 %) sekä terveydenhoito ja biotieteet (80 %) kärsivät osaajapulasta pahiten.

Tehtäväalueet, joiden osaajista on eniten pulaa, ovat IT ja data, tekniikan ala, asiakaspalvelu, markkinointi- ja myynti sekä kestävä kehitys ja ympäristö.

ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariolan mukaan osaajapulan taustalla on työn murros, joka on laaja ja monitahoinen ilmiö.

Työn murros muuttaa ammattirakenteita, osaamisvaatimuksia ja työympäristöjä sekä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, vaadittavan osaamisen tasoon ja kohdentumiseen korostaen entisestään jatkuvaa oppimista. Koronapandemia kiihdytti muutosta entisestään.

Kariola toteaa, että osaajapula on suurin uhka suomalaisten yritysten menestymiselle.

– Ongelma on tiedostettu jo pitkään, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Tarvitaan vahvempia toimia, joissa avaintekijöinä ovat kohdennetut, kysyntää vastaavat täydennys- ja uudelleenkoulutusratkaisut, työnteon houkuttelevuuteen ja kannattavuuteen liittyvien kannustinloukkujen poistaminen sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen.

– Lisäksi työhyvinvoinnin ja resilienssin kehittämisellä on tärkeä rooli työviihtyvyyden lisäämisessä ja työperäisen uupumisen ja mielenterveyden haasteiden vähentämisessä, Kariola jatkaa.

MapowerGroupin vuosittaiseen Talent Shortage -tutkimukseen osallistui globaalisti 39 000 ja Suomesta 510 työnantajaa.

Yksityisen ja julkisen sektorin erot lomissa nousivat keskusteluun, kun budjettipäällikkö Mika Niemelä kummasteli pitkää lomaansa.
Rahaministeriön meno- ja rakennekartoitus tarjoaa vaihtoehtoja ensi vaalikaudelle.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden menot ovat olleet tuloja suuremmat jo vuodesta 2009.
Mainos