FT, dosentti Jyrki Kallio on kansainvälisten suhteiden ja Kiinan-tutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa ja työskentelee vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Teoksessaan hän käsittelee kiinalaisen filosofi Xun Kuangin ajattelua. Hänet tunnetaan paremmin nimellä Xunzi.
Xunzi vaikutti Kiinan niin sanotun Sotivien valtioiden kauden eli vuosien 475–221 eaa. lopulla, tarkat synnyin- ja kuolinvuodet eivät ole tiedossa. Joka tapauksessa miehen kirjoitukset koottiin myöhemmin hänen nimeään kantavaksi teokseksi Xunzi. Se koostuu 91 000 kirjoitusmerkistä ja jakaantuu 32 lukuun.
Xunzin ajattelu edusti muinaisen Kiinan sofistikoituneinta ja systemaattisinta filosofiaa ja valtio-oppia. Hän oli rationalisti, joka esimerkiksi kielsi yliluonnollisten ilmiöiden vaikutuksen, ja realisti, joka piti hierarkkista yhteiskuntajärjestystä välttämättömyytenä ja valloitussotia luonnollisina. Xunzi oli kiinalaisen valtio-opin uranuurtajana, jonka oppeja seurataan nykyisinkin.
Ulkopolitiikka ja sodat
Xunzin näkemyksiin ulkopolitiikasta vaikuttivat jatkuvien sotien värittämä tilanne. Filosofin maailmassa valtiot kilpailevat yliherruudesta ja kysymyksessä on eräänlainen nollasummapeli. Vain vahvistumisella ja vaurastumisella suhteessa muihin valtioihin on merkitystä.
Voiman lisäksi tarvitaan diplomatiaa ja Xunzin mukaan viisas hallitsija vaalii hyviä suhteita pienten ja suurten sekä vahvojen ja heikkojen valtioiden välillä.
Xunzi arvosti enemmän poliittista kuin taloudellista voimaa. Alamaisuuden osoituksista vahvoille valtioille ei tule loppua, koska ne vaativat aina vain enemmän. Niinpä heikosta valtiosta tulee koko ajan vain heikompi, jollei sen hallitsija keskity oman hallintonsa parantamiseen. Xunzi väitti, että hyvin hallittua valtiota sortohallitsijatkin kunnioittavat.
Xunzi opetti, että poliittisen vaikutusvallan kasvattaminen edellyttää lahjakkaita virkamiehiä ja neuvonantajia. Nykyisin Kiina on ainakin toistaiseksi panostanut lahjakkuuksien kasvattamiseen talouden ja teknologian aloilla, mutta ei politiikassa ja hallinnossa.
Valtio ja yhteiskunta
Xunzin mukaan ahneudesta ja itsekkyydestä aiheutuu rajallisten resurssien vuoksi kilpailua, joka vaarantaa koko yhteiskunnan vakauden. Ratkaisu ihmisten ahneuteen ja itsekkyyteen oli luokkajako, joka tekee hyväksyttäväksi sen, että rikkailla on enemmän kuin köyhillä.
Xunzi näki luokkaerot yhtenä tärkeimmistä järjestystä ylläpitävänä elementtinä. Hänen mukaansa ihmiset erottaa eläimistä kyky ymmärtää yhteiskunnallisten luokkien ja sosiaalisten roolien rajanvetojen välttämättömyys. Valtiossa tarvitaan siis yhtenäisyyttä mutta ei yhtäläisyyttä. Vähäosaisia ei kuitenkaan saanut jättää oman onnensa nojaan.
Monet Xunzin valtiota ja hallintoa koskevista näkemyksistä upposivat Kiinan keisariajalla otolliseen maaperään. Etenkin aatteellisen yhdenmukaisuuden vaatimusta ja toisinajattelun vastustusta pidettiin keisarikunnan yhtenäisyyden kannalta elintärkeänä. Samanlainen ajattelu vaikuttaa edelleen Kiinan nykyisen yhteiskuntajärjestyksen taustalla.
Xunzi asettui perinnöllisen vallanperimyksen kannalle, mikä oli tuolloin poliittista realismia. Perinnöllisestä vallansiirrosta oli tullut vallitseva käytäntö, ja dynastinen jatkuvuus nousi valtakuntien tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Myös Kiinaa nykyisin johtavan kommunistisen puoleen näkökulmasta tärkeintä on puoluevallan jatkuminen. Puolue pitää kykyään vaalia valtakunnan yhtenäisyyttä vallan oikeutuksensa perustana.
Perustuotannon ja jatkojalostuksen piti tasapaino
Xunzilla oli vain muutamia kansantalouteen liittyviä pohdintoja. Filosofi kyllä kannatti markkinataloutta ja maan laajuisia yhteismarkkinoita, mutta kauppiaita hän arvosteli oman hyödyn tavoittelijoiksi ja vertasi heitä jopa varkaisiin. Tämän linjan omaksui myös Han-dynastian ensimmäinen keisari, joka kielsi kauppiaiden pääsyn virkoihin.
Opetuksen mukaan käsityöläisiä ja kauppiaita ei saanut olla liikaa verrattuna maanviljelijöihin. Käytännössä siis perustuotannon ja jatkojalostuksen piti olla tasapainossa.
Tällainen näkemys vallitsi Kiinassa myös kansantasavallan alkuvuosikymmeninä. Silloin vallankumouksellinen proletariaatti määriteltiin kuta kuinkin samaan tapaan kuin Xunzin aikakauden rahvas. Siihen kuuluivat teollisuustyöläiset, maatyöläiset ja rivisotilaat.
Vene ja vesi
Xunzin lainatuimpiin kohtiin lukeutuu vertaus veneen ja veden suhteesta. Vertaus oli tarkoitettu enemmänkin varoitukseksi hallitsijoille kuin kehotukseksi kansalle: ”Ruhtinas on kuin vene, ja alamaiset ovat kuin vettä; vesi kantaa venettä, vesi kaataa veneen.”
Filosofin mukaan, kun valtiossa vallitsee järjestys ja hyvinvointi, alamaiset kunnioittavat hallintoa. Kun hyvinvointi horjuu, mutta kuri on kova, hallitsijan arvovalta perustuu enää vain ankaraan valvontaan. Valtio ajautuu perikatoon, jos hallitsija ei piittaa alamaisistaan lainkaan ja tukeutuu häikäilemättömään mielivaltaisuuteen.
Xunzi. Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta. Kiinankielisestä alkuteoksesta valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki Kallio. 341 sivua. Gaudeamus Oy.
