Kuntaliiton mukaan esteenä ovat usein kuntien taloudellinen tilanne ja henkilöstön saatavuus. Kuntaliiton tekemä kysely osoitti myös vaikeudet kokonaisuuden hallinnassa, koska laki ei ulotu kaikkiin koulutuksen järjestäjiin.
Siellä missä henkilöstöä on saatu palkattua, laki on lisännyt ja parantanut eniten opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta ja raamittanut toimintaa. Palvelujen saatavuus on parantunut, koska opiskeluhuollon henkilöstöresurssia on saatu vahvistettua rekrytointien kautta.
– Tässä on hyvin suuria kuntakohtaisia eroja, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Opiskeluhuoltolain asettamien palvelujen järjestäminen kunnissa on sirpaleista. Kyselyyn vastanneista kunnista 60 prosenttia tuottaa palvelut osittain omana tuotantona, osittain yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa ja osittain ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta.
– Tämä heikentää kuntien mahdollisuuksia opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnitteluun ja toimeenpanoon, johtamiseen sekä kustannusten hallintaan, sanoo erityisasiantuntija Sini Sallinen Kuntaliitosta.
Palveluita ei ole pystynyt järjestämään lain vaatimusten mukaisesti 70 prosenttia niistä 141 kunnasta, jotka vastasivat tähän kysymykseen. Vastanneista kuntayhtymistä palvelut on pystynyt järjestämään lain edellyttämällä tavalla 45 prosenttia.
Todellisia henkilöstökustannuksia ei vielä tiedetä
Kyselyyn vastanneisiin kuntiin ja kuntayhtymiin oli rekrytoitu tai ollaan tänä vuonna rekrytoimassa yhteensä noin 270 henkilöä. Vastanneiden kuntien väkilukuun suhteuttamalla voidaan arvioida, että koko Suomeen laki on tuomassa noin 350 uutta työntekijää.
Koko Suomen lisähenkilötarpeesta on Kuntaliiton mukaan vaikea tehdä arvioita, mikä johtuu muun muassa siitä, että henkilöstöä palkataan sekä kuntiin että kuntayhtymiin, ja resursseja voidaan järjestellä kunnan sisällä.
Kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät tuovat vastauksissaan esille, että laki toimeenpantiin liian kiireisellä aikataululla. Kunnat eivät ole pystyneet varautumaan rekrytointitarpeeseen. Lisäksi kunnat eivät ole voineet rekrytoida lain edellyttämällä tavalla johtuen taloudellisesta tilanteesta.
Sääntely kahlitsee toimivia ratkaisuja
Lailla on arvioitu olevan kielteisiä vaikutuksia opiskeluhuollon toimintaan tai oppilaisiin ja opiskelijoihin.
– Oppilaiden avun saanti on vaikeutunut tai kokonaan estynyt tiukkojen tietosuojasäännösten vuoksi, sanoo Aila Puustinen-Korhonen.
– Monet hyvät käytännöt ovat romuttuneet lain myötä ja erityisesti oppilaitoksen rehtorin rooli opiskeluhuollossa on hämärtynyt, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja Lahtinen valittelee.
Kuntien kannalta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ovat hänen mukaansa kustannusten kasvu suhteessa laille annettuun rahoitukseen, byrokratian kasvu, työn kuormittavuuden ja kiireen lisääntyminen.
Lainsäädännön monimutkaisuus, tulkinnanvaraisuus ja riittämätön tuki kunnille lain toimeenpanossa ovat vaikeuttaneet merkittävästi lain saattamista käytäntöön ja lisänneet opiskeluhuollon henkilöstön epävarmuutta ja huolta siitä, toimitaanko lainmukaisesti.
Oppilashuoltolain kiireinen valmistelu ja toimeenpanon vaikeudet osoittavat hyvin yleisen kehittämistarpeen lainvalmistelussa.
– Lainsäädännön laatua voitaisiin parantaa huomattavasti, jos jo lainvalmistelussa tunnistettaisiin ja arvioitaisiin myös mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, Sini Sallinen sanoo.
Kuntaliiton oppilas- ja opiskelijahuoltolain arviointi on toteutettu kyselyjen ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella touko–kesäkuussa. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 301 kuntaan ja 72 kuntayhtymään. Vastauksia saatiin yhteensä 152 kunnasta ja 44 kuntayhtymästä. Vastausprosentti oli kuntien osalta 50,5 ja kuntayhtymien osalta 61.
