Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) ei toistaiseksi näe tarvetta Opetushallituksen ohjeiden selkeyttämiseen liittyen koulujen tilaisuuksiin, jotka sisältävät uskonnollisia elementtejä. Asia ilmenee ministerin tuoreesta vastauksesta kansanedustaja Pekka Aittakummun (ps.) kirjalliseen kysymykseen.
Joulun alla julkisuudessa kohuttiin koulun päätöksestä kieltää barokkiorkesterin konsertti teoksen uskonnolliseen taustaan viitaten. Julkisuudessa on nostattanut keskustelua myös joidenkin koulujen päätökset riisua joulujuhlat kokonaan uskonnollisista elementeistä.
Adlercreutz viittaa pitkässä vastauksessaan ensinnäkin valtioneuvoston perusopetusta koskevaan asetukseen (422/2012, 2 §) , jonka mukaan opetuksen tulee ”edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä”.
– Erilaiset uskontoperinteet ovat vaikuttaneet monella tavalla kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään eri oppiaineissa. Esimerkiksi länsimaisen musiikin, kuvataiteen ja arkkitehtuurin yhteys uskontoon on keskeinen eikä niihin voi perehtyä käsittelemättä uskonnollista symboliikkaa. Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa voidaan tarkastella uskontoon viittaavia ja uskonnollista alkuperää olevia lähteitä tai teoksia. Myös esimerkiksi konsertit, teatteri-esitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta, katsoo Adlercreutz.
Samalla opetusministeri korostaa, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla oppilaita uskonnollisesti sitouttamatonta.
Koulun juhlissa voi olla uskonnollisia elementtejä
Opetusministeri Adlercreutz toteaa, että esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen ohjeet päivitettiin syksyllä 2022. Ohjeiden säädöspohjaan ei tullut muutoksia, mutta päivityksiä tehtiin muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöjen ja laillisuusvalvojien ratkaisujen pohjalta.
Ohjeissa viitataan muun muassa perustuslakivaliokunnan mietintöön (vuodelta 2014) ja todetaan sen pohjalta, että ”perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. Pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei valiokunnan mukaan myöskään edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta”.
Opetusministeri summaa, että Opetushallituksen ohjeen mukaan koulun yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.
– Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria ja juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen joh-
dosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita.
Ministeri viittaa Opetushallituksen ohjeeseen, jonka mukaan huoltajien kanssa voidaan tarvittaessa sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Ohjeessa todetaan myös, että perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjausten pohjalta tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle koulun yhteisissä juhlissa ei voida antaa, vaan asia jää opetuksen järjestäjän tai koulun harkittavaksi.
– Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota juhlasta muodostuvaan kokonaisuuteen ja uskonnollisten elementtien osuuteen siinä.
Opetusministerin mukaan opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, kuten jumalanpalveluksia, uskonnollisia päivänavauksia tai muuta sisällöltään uskonnollista toimintaa.
– Koska kyse on uskonnon harjoittamisesta, opetushallituksen ohjeen mukaan uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta, niihin osallistuminen on vapaaehtoista ja niille tulee olla tarjolla vaihtoehtoinen tilaisuus. Tilaisuuksista ja tapahtumista tulee tiedottaa riittävän ajoissa lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen.
Opetusministeri Adlercreutz toteaa lopuksi, että Opetushallitus ottaa vastaan palautetta ohjeistaan ja seuraa aiheesta käytävää julkista keskustelua.
– Ohjeiden päivitystarvetta arvioidaan muun muassa laillisuusvalvojien ja oikeusistuinten antamien ratkaisujen sekä ohjeista saadun palautteen pohjalta. Opetushallitus on myös järjestäneet vuosittain ohjeisiin liittyviä maksuttomia koulutuksia opetuksen järjestäjille ja muille asiasta kiinnostuneille, hän huomauttaa.