Vilppiä ja lunttausta ylioppilaskirjoituksissa ei saa lakaista maton alle, vaatii opettaja ja opetusalan eettisen neuvottelukunnan jäsen Arno Kotro Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Kotron mukaan enemmistö abiturienteista on tehnyt kuluvan kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaansa rehellisin keinoin. Eivät kuitenkaan kaikki.
– Valitettavasti on niitäkin, joista tilaisuus, tai oikeastaan nykytekniikka, tekee varkaan, Kotro harmittelee.
Kotro nostaa esiin, kuinka lunttaamiseen on nykyään monia keinoja. Kokeiden aikana saa käydä vessassa, ja silloin opiskelijalla on mahdollisuus käyttää tekoälysovellusta vaatteisiin piilotetulla puhelimella.
Lunttaaminen on houkuttelevaa, sillä ylioppilaskirjoituksissa voi olla pelissä koko ammatillinen tulevaisuus. Yhä useampaan opiskelupaikkaan pääsee suoraan ylioppilastodistuksella.
– Jo minuutissa ehtii pyytää tekoälyltä ranskalaisin viivoin uskonpuhdistuksen tärkeimmät vaikutukset ja painaa ne pääosin mieleen, Kotro sanoittaa ongelman.
Tilanne muistuttaakin Kotrosta urheilun dopingongelmaa. Rehelliset opiskelijat kärsivät, kun osa lunttaa.
Opettajalla on myös ratkaisu ongelmaan, vaikka opiskelijoiden vessataukoja ei voi suoraan kieltääkään.
– [Koe] kannattaisi jakaa erillisiin osiin niin, että osioiden välissä saa käydä vessassa, Kotro ideoi.
– Kun yhden osan on palauttanut, siihen ei enää voi palata.
Järeämpi vaihtoehto olisi metallinpaljastimien käyttöönotto. Kotro perää aiempaa suurempaa valppautta myös valvojilta.
Hän myöntää, että ehdotukset kuulostavat rankoilta. Päämäärä on kuitenkin hyvä.
– Tavoitteena on rehellisten ja kunnollisten nuorten – siis enemmistön – etu, Kotro päättää.