Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki muistuttaa Suomen syntyvyyden laskeneen viime vuonna historian matalimmalle tasolle. Tämä ei hänen mukaansa ole uutinen vaan ”eksistentiaalinen tosiasia”.
Kuoppamäki toteaa Linkedinissä julkaisemassaan analyysissä, että keskustelu asiasta kääntyy usein tarpeeseen nostaa syntyvyyttä.
– Siitäkin kannattaa keskustella, mutta samalla on realistista hyväksyä muutoksen eteneminen ja pyrkiä ymmärtämään sen vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemmin, ekonomisti kirjoittaa.
Suomi ei Kuoppamäen mukaan ole mitenkään erityisen poikkeuksellinen syntyvyyden osalta. Vastaavan edessä ollaan yleisesti koko kehittyneessä maailmassa.
– Lapsia syntyy vähemmän sekä tahattomista syistä, kuten perheen perustamisen viivästymisestä, että osittain tarkoituksellisista syistä. Syntyvyyden lasku vaikuttaa talouteen ja koko yhteiskuntaan syvällisesti monilla tavoin. Matalampi syntyvyys saattaa vähentää väestönkasvun aiheuttamaa painetta ekosysteemien kestävyyttä kohtaan, mutta monin muin tavoin se ravistelee yhteiskuntaa ja pakottaa muuttamaan sen toimintarakenteita, asiantuntija summaa.
Suomen tilannetta avaa alta löytyvä pysäyttävä kuva.
Pasi Kuoppamäki listaa kirjoituksessaan väestön ikääntymisen vaikutuksia. Ensimmäisenä hän mainitsee talouskasvun hidastumisen.
– lhainen syntyvyys lisää iäkkäiden ihmisten osuutta väestössä ja kääntää väestöpyramidin päälaelleen, mikä tarkoittaa, että ajan myötä vähemmän ihmisiä tulee työelämään. Tämä voi johtaa työvoimapulaan, hitaampaan talouskasvuun ja tuottavuuden heikkenemiseen erityisesti aloilla, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia nuoremmista työntekijöistä.
Samalla terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmiin kohdistuva paine kasvaa.
– Monissa maissa nostetaan eläkeikää ja etsitään politiikkaa, joka kannustaa lisäämään työntekijöiden työvoimaosuutta kaikissa ikäluokissa. Töihin pitäisi päästä esimerkiksi koulutusputkesta ja lasten kotihoidosta nopeammin. Alhainen syntyvyys johtaa siihen, että työikäisten ja huollettavien (lapset ja vanhukset) suhde pienenee, mikä lisää hyvinvointivaltion taakkaa. Hallitusten terveydenhuollon, eläkkeiden ja muiden vanhusten sosiaalipalvelujen kustannukset kasvavat, kun taas verotulot voivat laskea työvoiman supistuessa. Ikääntymiseen liittyvää kustannusten nousua täytyy pyrkiä hillitsemään tehostamalla toimintaa jatkuvasti ja pyrkimällä mahdollisimman terveisiin loppuvuosiin, Danske Bankin pääekonomisti summaa.
Kuoppamäki huomauttaa, että ikääntyminen voi myös heikentää tuottavuutta.
Eläkemaksut voivat nousta?
Pasi Kuoppamäen mukaan maksuja eläkerahastoihin voidaan joutua tulevaisuudessa kasvattamaan, jotta eläkkeiden maksukyky voidaan ylläpitää. Tämä taas vähentää käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta ja hidastaa talouskasvua.
Eläkerahastojen sijoitustoiminnan riskejä voidaan myös kasvattaa. Suurempien tuottojen hakeminen altistaa kuitenkin järjestelmää nykyistä enemmän markkinariskeille.
Ekonomisti ei pidä tätä ajan myötä kestävänä, jos työntekijöiden ja eläkeläisten suhde jatkuvasti laskee eikä tuottavuus nouse.
– Negatiivisessa skenaariossa eläkejärjestelmät voivat joutua vähentämään eläkeläisille tarjoamiaan etuja, jos väestökehitys johtaa merkittäviin rahoitusvajeisiin, mikä vaikuttaa eläkeläisten elintasoon ja voi johtaa sosiaaliseen tyytymättömyyteen, hän varoittaa.
Kuoppamäki toteaa yhteenvetona, että alhaiset syntyvyysluvut luovat paineita osittain rahastoiville eläkejärjestelmille, mikä vaatii hallituksia harkitsemaan uudistuksia, kuten eläkeiän nostamista edelleen, maksujen korottamista tai etuuksien alentamista pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.
Väestön ikääntymisellä on myös vähemmän julkisuudessa esillä olevia vaikutuksia. Pasi Kuoppamäki muistuttaa, että vähäinen syntyvyys vaikuttaa talouden lisäksi kansallisen urheilumenestyksen potentiaaliin. Historiassa alhainen syntyvyys on ajan myötä johtanut myös maanpuolustuskyvyn heikkenemiseen.
– Suomessa asevelvollisten ikäluokat pienenevät ja aiempaa pienempi osuus ikäluokasta koulutetaan reserviin. Mikäli puolustusvoimien sodanajan vahvuus halutaan säilyttää, täytyy joko lisätä nuorten miesten tai naisten koulutusta maanpuolustukseen tai nostaa reservin keski-ikää. Samalla maanpuolustuksen vaihtoehtoiskustannus menetettyjen työtuntien muodossa kasvaa.
Kuoppamäki pohtii kirjoituksessaan, ”onko pitkä peli jo menetetty ja hyvinvointivaltion loppu lähestymässä”.
– Ainakin yhteiskunnilla on aikaa sopeutua hitaasti tapahtuvaan muutokseen. Yhdistelmä uutta teknologiaa, tekoälyä sekä nuorten ja kokeneempien työntekijöiden taitojen yhdistämistä voi auttaa tuottavuuden nostamisessa, ekonomisti sanoo.
Hänen mukaansa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut kansainvälisesti vertaillen mainioita tuloksia.
– Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii resursseja, mutta niitä resursseja ei voi hankkia esimerkiksi kiristämällä verotusta tai eläkemaksuja äärimmilleen. Työn ja yrittämisen kannusteista huolehtiminen onkin tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa tulevaisuudessakin.
