Kokoomuksen kansanedustajat Atte Kaleva ja Mia Laiho kysyvät tiedotteessan, mihin toimiin ministeri Aki Lindénin johtamassa sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty koronapandemian aiheuttaman kriisin osalta huoltovarmuuden varmistamiseksi tuleviin kriiseihin.
Pandemian alussa kävi ilmeiseksi, ettei Suomessa ollut varauduttu siihen, että terveydenhuollon suojavälinetarve äkillisesti kasvaa. Terveydenhuollon yksiköissä jouduttiin kohtaamaan sairaita ja altistuneita potilaita ilman asianmukaista suojavarustusta.
− Huoltovarmuudesta huolehtiminen oli laiminlyöty pahasti. Eniten sapiskaa sai Huoltovarmuuskeskus, jonka tehtäviin suojavälineistä huolehtiminen ei edes kuulu. Jokainen hallinnonala vastaa ensisijaisesti omasta huoltovarmuudestaan. STM:n osalta näyttää pahasti siltä, ettei koronasta ole opittu, eikä STM:n hallinnonalalla ole edelleenkään huomioitu huoltovarmuusnäkökohtia, Atte Kaleva sanoo.
Edustajien mukaan terveydenhuollon yksiköillä on tavallisessa arjessakin jatkuvasti ongelmia lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuuden suhteen
− Terveydenhuollon yksiköissä tiedetään, että myös huoltovarmuuden kannalta keskeisten tarvikkeiden listaaminen ja varautumiseen tarvittavat määrät pitäisi kartoittaa uudestaan. Varautumissuunnitelmat lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden osalta vaativat päivitystä, Mia Laiho sanoo.
Varautuminen, valmiuden ylläpito ja kriisien hoito vaativat myös resursseja. Näitä ei kuitenkaan huomioida lainkaan hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Laiho ja Kaleva pyytävät ministeriltä vastausta siihen, miten STM:ssä on parannettu huoltovarmuutta koronakriisin jälkeen.
− Ministeriössä on ilmeisesti unohdettu, että merkittävä osa terveydenhuollosta on tarkoitettu arjen terveyspalvelujen tuottamiseen, mutta se on myös keskeinen osa häiriö- ja poikkeusaikojen kriisiorganisaatiota. Miten ihmeessä sen ajatellaan selviävän kriiseistä, jos sillä on jatkuvia vaikeuksia jo tavallisessa arjessakin, Kaleva hämmästelee.