Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan Suomi voi itse vaikuttaa siihen, millainen Nato-maa se on, ja miten siihen suhtaudutaan muiden jäsenmaiden keskuudessa.
– Kokoomus katsoo, että meidän on oltava aktiivinen avainpeluri. Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus. Meidän on oltava kartalla ja mielissä – myös suurten Nato-maiden kotiyleisöjen silmissä, Mykkänen sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen avauksessa Lappeenrannassa tiistaina.
Hän totesi, että tämän kesän erikoisuuksiin on jo kuulunut Nato-joukkojen lisääntynyt toiminta Suomessa, esimerkiksi Yhdysvaltain suuren maihinnousualuksen ja siihen liittyvien ilma-alusten harjoittelua.
– Olemme tainneet kaikki pitää sitä hyvänä ja turvallisuutta vahvistavana asiana. Näin vaikka Venäjä on nimenomaisesti varoittanut tuomasta Naton infrastruktuuria lähemmäs rajojaan. Venäjä asettaakin ehtoja oman etunsa kannalta, ei vakautta lisätäkseen. Venäjän asettamat ehdot eivät saa estää turvallisuutemme parantamista jatkossakaan.
Mykkänen kysyikin, ”onko meillä vahva kansallinen tahtotila Nato-tukikohdan ja pysyvien Nato-joukkojen saamiseksi Suomeen?”
– Jos ei ole, se on muodostettava viipymättä. Ehdotan, että Nato-jäsenyytemme määrittelyä jatketaan parlamentaarisella yhteistyöllä, joka lähtee tosiasioiden tunnustamisesta ja Suomen turvallisuuden maksimoimisesta. Toistetaan viime kevään onnistunut toimintatapa. Viestin kannattaa olla yhtenäinen ulospäin, kokoomusryhmyri esitti.
Hän muistutti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta vastuu Suomen turvallisuudesta on meillä suomalaisilla itsellämme.
– Siksi kokoomus on vahvasti sitoutunut siihen, että pidämme puolustusmenot pysyvästi yli kaksi prosentissa BKT:sta.
Mykkäsen mielestä Suomen ratkaisu ylläpitää laajaa asevelvollisuusarmeijaa on ollut oikea. Hän kuitenkin perää asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen uudistamista.
– Kokoomuksen puoluekokous asettui kesäkuussa kannattamaan asevelvollisuuden uudistamista siten, että selvitetään ennakkoluulottomasti myös koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja ja koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta. Tavoitteen tulisi olla, että ikäluokan parhaat kyvyt olisivat kriisissä sukupuoleen katsomatta puolustusvoimien käytössä, kukin kykyjensä ja isänmaan tarpeiden kannalta tärkeimmissä tehtävissä, Mykkänen sanoi.
Hän totesi, että in vuosi vuodelta vaikeampi perustella, miksi palvelukseen ei valikoida parhaita ja halukkaimpia suomalaisia sukupuolesta riippumatta.
Oppimistulokset nousuun
Mykkäsen mukaan kokoomus haluaa nostaa oppimistulokset nousuun. Puolue tavoittelee muun muassa riittävän pieniä ryhmäkokoja, riittävää yksilöllistä tukea oppilaille sekä resursseja opinto-ohjaukseen.
Mykkäsen mielestä hallituksen puheet ja teot koulutuspolitiikassa ovat ristiriidassa keskenään. Hän sanoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) esitykset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamisesta eivät toteudu, jos hallitus toteuttaa niihin valtiovarainministeriön esittämän 140 miljoonan euron leikkauksen.
– Valtiovarainministerin budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta leikataan 140 miljoonalla eurolla. Näillä nyt päättyvillä laatu- ja tasa-arvorahoilla on palkattu opettajia, ohjaajia ja muita koulujen ammattilaisia, joiden resurssit nyt poistuvat.
– Koko Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1400 opettajan palkkoja tänä vuonna. Heidän palkkarahojen poistuminenko on hallituksen lahja 50 vuotta täyttävälle peruskoululle, Mykkänen kysyy.
