Öljyn hinnanlaskulla voi olla merkittäviä vaikutuksia Venäjän valtiontaloudelle, kirjoittaa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola Euro&Talous -blogissa.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat pudonneet rajusti viime viikkoina Yhdysvaltain tulleista aiheutuvan kysyntäepävarmuuden ja öljyntuottajajärjestö Opecin tarjontaa lisäävien päätösten vuoksi.
– Venäjän valtiontalouden kannalta öljyn hinnanmuutokset ovat erittäin tärkeitä. Viime vuonna noin 30 prosenttia federaation ja 16 prosenttia koko julkisen talouden tuloista oli peräisin öljy- ja kaasutuloista, Simola muistuttaa kirjoituksessaan.
Venäjän tämän vuoden budjettikehikon taustalla on oletus, että venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta on 70 dollaria tynnyriltä. Vuonna 2026 hinnan on oletettu olevan keskimäärin noin 66 dollaria tynnyriltä. Venäjän julkisen talouden alijäämäksi on budjetoitu tälle vuodelle 1700 miljardia ruplaa (noin 18 miljardia euroa) ja ensi vuodelle 2000 miljardia ruplaa (noin prosentti bruttokansantuotteesta.
Simola muistuttaa, että tammi-maaliskuussa venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan 63 dollaria tynnyriltä. Alennus suhteessa Pohjanmeren raakaöljyn hintaan oli keskimäärin 12 dollaria tynnyriltä. Jos alennus pysyisi samana, olisi venäläisen öljyn vientihinta tänä vuonna keskimäärin noin 55 dollaria ja ensi vuonna 53 dollaria tynnyriltä.
Jos Brent-öljyn hinnan oletetaan kehittyvän futuurimarkkinoiden odotusten mukaisesti, venäläisen öljyn hinnanalennuksen pysyvän ennallaan ja ruplan kurssin pysyvän nykytasollaan, Venäjän budjettitulot supistuisivat merkittävästi.
– Ruplissa laskettu öljyn hinta olisi noin 30 prosenttia budjetissa oletettua pienempi, joten öljy- ja kaasutuloja voisi kertyä vuosina 2025‒2026 noin 30 prosenttia budjetoitua vähemmän. Jos muita toimia ei tehtäisi, budjetin alijäämä kasvaisi molempina vuosina runsaalla 3000 miljardilla ruplalla ja olisi noin 5000 miljardia ruplaa (2,3 prosenttia bkt:sta) vuodessa, Simola arvioi.
Ekonomistin mukaan yhteensä 10000 miljardin ruplan alijäämän rahoittaminen voisi aiheuttaa vaikeuksia Venäjälle. Valtiontalous on ollut jo kolme vuotta peräkkäin selvästi alijäämäinen. Valtion velkaa on lisätty viime vuosina.
– Vaikka velka on edelleen maltillisella tasolla (20 prosenttia bkt:sta), ovat velkakustannukset nousseet korkean korkotason myötä. Venäjä on käyttänyt runsaasti myös aiemmin säästämiään rahastovaroja. Maaliskuun lopussa Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli likvidejä, eli nopeasti käyttöön otettavia, varoja enää noin 3300 miljardin ruplan arvosta (1,5 prosenttia bkt:sta), Simola muistuttaa.
Matalampi öljyn hinta voi leikata Venäjän budjettituloja myös siksi, että talouden kasvu hidastuu. Jos venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta olisi 55 dollaria tynnyriltä vuonna 2025 ja 54 dollaria vuonna 2026 budjettikehikossa oletettujen 70 ja 66 dollarin sijaan, Venäjän bkt:n kasvu jäisi Suomen Pankin ennustemallin mukaan noin prosenttiyksikön hitaammaksi vuosina 2025‒2026.
Ekonomisti muistuttaa, että öljytulot eivät kuitenkaan välttämättä supistu näin paljon, vaikka futuurimarkkinoiden ennakoima Brent-öljyn hintakehitys toteutuisikin.
– Venäläisen öljyn vientihintaan kohdistunut alennus on osaltaan liittynyt länsimaiden venäläiselle öljylle asettamaan 60 dollarin hintakattoon. Nyt kun venäläisen öljyn hinta on painunut alle hintakaton, venäläistä öljyä voidaan kuljettaa myös länsimaisilla aluksilla pakotteita rikkomatta. Lisäksi ruplan kurssi on toistaiseksi pysynyt varsin vahvana öljyn hinnan laskusta huolimatta, joten se saattaa jatkossa heikentyä. Tämä lisäisi budjetin tuloja ruplissa mitattuna, Simola arvioi.
