Suomen Venäjän entinen suurlähettiläs Hannu Himanen pitää Suomen Nato-jäsenyyttä erityisen merkittävänä juuri nykyisessä maailmanpolitiikan epävarmassa tilanteessa.
– Vaikka Natoon kohdistuu nyt monia paineita ja kysymyksiä, se ei mielestäni vähennä sen merkitystä, että Suomi on nyt Naton ja länsiliittouman arvostettu jäsen. Ja jäsenyys on lisännyt Suomen turvallisuutta merkittävästi.
Himasen oma kanta oli kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle jo 1990-luvulla, jolloin hän työskenteli ulkoministeriössä ja oli tiiviisti mukana Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta.
– Suomen turvallisuuden näkökulmasta pidin jo silloin loogisena ja välttämättömänä jatkoaskeleena Nato-jäsenyyttä.
Julkisuuteen hän tuli näkemyksineen vuonna 2017 julkaisemassaan kirjassa. Siinä hän katsoi, että Suomen pitäisi liittyä Natoon mahdollisimman pian. Himanen oli tuolloin jäänyt eläkkeelle. Tätä ennen hän oli toiminut Suomen Venäjän-suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2012-2016.
– Virkamiehenä en voinut tietenkään esiintyä julkisesti tällaisissa asioissa. Jotkut sanovat, että se on sananvapauden rajoittamista, mutta itse sanon, että se kuuluu diplomaatin ammattiin ja täytyy vain hyväksyä.
Se oli ”viimeinen hetki liittyä”. Näin Himanen katsoo nyt Suomen Nato-prosessia taaksepäin. Himasen arvio Suomen tilanteesta Naton ulkopuolella on karu:
– Me olisimme yksin hyvin kylmässä ja ikävässä paikassa tällä hetkellä.
– Nyt Nato-jäsenenä Suomi nähdään Moskovassa varmasti niin vahvana ja hyvin puolustettuna alueena, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa. Jos emme olisi Naton jäsen, tilanne olisi hyvin erilainen. Suomi olisi aivan toisella tavalla huomion kohteena Venäjälle.
Yhdysvaltojen sitoutuminen – tai sitoutumisen aste – Natoon on Donald Trumpin kaudella noussut kuitenkin isoksi kysymysmerkiksi.
– Nythän Naton puolustusministerikokouksessa viime viikolla puolustusministeri (Pete) Hegseth sanoi hyvin selvästi, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Natoon. Se on siis (Donald) Trumpin hallinnon virallinen linja. Mitä se sitoutuminen sitten täsmälleen tarkoittaa, sitä me emme tiedä, toteaa Himanen viitaten esimerkiksi Yhdysvalloista tulleisiin vaatimuksiin puolustusmäärärahojen nostamisesta.
Entinen diplomaatti toteaa, että vaikka Yhdysvaltojen liittolaismaiden hallitukset kiistävät suunnitelma B:n olemassaolon, käytännössä Yhdysvaltojen vetäytymiseen varaudutaan eri tavoin.
– Vaikka en usko, että Yhdysvallat on lähdössä Natosta, on monella tavalla tärkeää ja hyödyllistä, että Naton eurooppalainen pilari sekä erilaiset pohjoiseurooppalaiset yhteistyön mallit Naton sisällä vahvistuvat.
– Jos emme olisi Naton jäsenmaa, meillä olisi käytännössä hyvin heikot mahdollisuudet rakentaa puolustusyhteistyötä muiden länsieurooppalaisten maiden kanssa. Ja näiden erilaisten vaihtoehtojen hyödyllisyys Suomen kannalta olisi huomattavan kyseenalainen.
