Iltavirkuilla on noin 70 prosenttia suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin aamuvirkuilla, kertoo Oulun yliopiston johtama tutkimus.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Mukana oli 5 679 henkilöä, joista 2 597 oli miehiä ja 3 082 naisia. Osallistujien kronotyyppi eli luontainen vuorokausirytmi määriteltiin heidän ollessaan 46-vuotiaita.
Iltavirkuiksi luokiteltiin noin kymmenesosa miehistä ja runsaat 12 prosenttia naisista. Aamuvirkkuja oli kummassakin ryhmässä noin 45 prosenttia.
Seurannan aikana työkyvyttömyyseläke myönnettiin 8,3 prosentille iltavirkuista miehistä ja 12,1 prosentille iltavirkuista naisista. Aamuvirkuilla vastaavat osuudet olivat 5,0 ja 7,2 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan eroa saattaa selittää iltavirkkujen keskimäärin heikompi terveys. Iltavirkkuuteen on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi univaikeuksia, vähäisempää liikuntaa ja tupakointia sekä suurempaa riskiä useisiin psyykkisiin ja elimellisiin sairauksiin.
– Iltavirkkujen heikompi terveys voi johtua epäterveellisemmistä elämäntavoista, kuten tupakoinnista ja vähäisestä liikunnasta sekä sisäisen biologisen kellon häiriintymisestä, mikä voi aiheuttaa univaikeuksia, tutkija Tapio Räihä Oulun yliopistosta arvioi tiedotteessa.
Univelka voi kasaantua työviikolla
Iltavirkkujen suurempi työkyvyttömyyseläkeriski säilyi tutkimuksessa myös sen jälkeen, kun tutkijat ottivat huomioon sosioekonomisia tekijöitä, kuten koulutustason ja ammattiryhmän.
Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen mekanismi liittyy sosiaaliseen aikaerorasitukseen. Iltavirkun luontainen unirytmi sopii usein huonosti yhteen aikaisin alkavan työ- tai koulupäivän kanssa.
– Koska iltavirkkujen on vaikea nukahtaa aikaisin, heille kertyy työ- ja kouluviikkojen aikana muita enemmän univelkaa, jota he paikkaavat nukkumalla vapaapäivinä pidempään, Räihä sanoo.
Työ- ja vapaapäivien nukkumisaikojen suurta eroa kutsutaan sosiaaliseksi aikaerorasitukseksi. Tutkijoiden mukaan se on iltavirkuilla yleisempää ja voi pitkään jatkuessaan altistaa terveysongelmille.
Valtaosa tutkimuksen iltavirkuista pysyi kuitenkin työelämässä. Seurannan aikana työssä jatkoi 89,3 prosenttia iltavirkuista miehistä ja 86,6 prosenttia naisista.
Tutkimus ei osoita syy-seuraussuhdetta
Työkyvyttömyyseläkkeiksi laskettiin tutkimuksessa työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.
Tutkimus on havainnoiva, joten sen perusteella ei voida päätellä, että iltavirkkuus itsessään aiheuttaisi työkyvyttömyyttä. Osallistujien terveydessä ja elämäntilanteessa on myös voinut tapahtua seurannan aikana muutoksia, joita tutkimuksessa ei pystytty huomioimaan.
Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -tiedelehdessä.