Rikos- ja riita-asioiden käsittely käräjäoikeuksissa on ruuhkautunut pahasti. Yhden asian käsittelyssä voi mennä useita vuosia. Eduskunnan lakivaliokunta on todennut, että paikallaan polkevat rikosprosessit ja viranomaisten hidas toiminta vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.
Lakitoimisto Takaisinperintä huomauttaa, että ruuhkautuminen ja paikallaan polkevat oikeusprosessit eivät koske vain käräjäoikeuksia. Sama tilanne on hovioikeuksissakin, joiden käsittelyruuhkat ovat pahentuneet viime vuosina.
– Hovioikeuksien kuorma on kasvanut lyhyessä ajassa 22 prosenttia. Se näkyy käsittelyajoissa, jotka ovat pidentyneet hovioikeuksissa keskimäärin noin 15 prosenttia viime vuosikymmenen lopusta. Tämä kumuloituu venähtäneiden poliisitutkintojen ja käräjäoikeuden käsittelyaikojen päälle, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo tiedotteessa.
Tiedot ovat Tuomioistuinviraston tilastoista.
Riita-asioiden määrä kasvoi
Viime vuonna hovioikeuksissa kasvoi etenkin riita-asiakäsittelyjen määrä. Se nousi edellisvuodesta 479 käsittelyn verran. Rikosasioiden määrä puolestaan oli hovioikeuksissa viime vuonna pienin sitten vuoden 2020.
Rikosasiat ovat rikossyytteitä, joita yleensä edeltää poliisitutkinta. Niiden eteneminen riippuu pitkälti viranomaisten toiminnasta. Jos poliisi ei saa esitutkintaa suoritettua ajoissa, rikoksen syyteoikeus voi ehtiä vanhentua eikä tapausta voida käsitellä oikeudessa. Rikosprosesseissa aikaa menee myös syyteharkintaan. Lisäksi asian oikeuskäsittelyssä itsessään voi kestää pitkiäkin aikoja.
Riita-asiat ovat yleensä yksityishenkilöiden ja yritysten välisiä erimielisyyksiä.
– Helpoin tapa vähentää käräjä- ja hovioikeuksien ruuhkaa olisi vähentää riita-asioiden määrää. Oikeuslaitoksen tehokkain työkalu siihen on käräjäoikeuksien mahdollisuus viedä massatapauksia suoraan korkeimman oikeuden pöydälle. Siten syntyisi ennakkotapauksia. Hovioikeuksilta vapautuisi aikaa lyhentää käsittelyaikoja, Korhonen toteaa.
Toki kaikkein helpoin tapa vähentää riita-asioiden oikeuskäsittelyjä olisi hänen mukaansa se, että yritykset tekisivät sopimuksistaan selkeitä ja ymmärrettäviä ja sopimusehdoistaan kohtuullisia.
– Riita-asiat tapaavat olla verrattain simppeleitä. Ne tapaavat pohjautua asiakirjoihin ja muuhun kirjattuun tietoon. Niissä ei juurikaan jouduta esimerkiksi sana sanaa vastaan -tilanteisiin. Joten on turhaa, että riita-asioista pääsee syntymään ruuhkaa, Korhonen jatkaa.
Pikavipit näkyvät hovissa
Hovioikeudessa noin 70–80 prosenttia riita-asiakäsittelyistä on pikavippivelkojen käsittelyjä. Niissä on lähes aina kyse siitä, että yksityishenkilö riitauttaa allekirjoittamansa pikavippisopimuksen jälkijättöisesti.
– Pikavippisopimusriidat voisivat yleensä olla massatapauksia. Eli on iso joukko ihmisiä, jotka toisistaan riippumatta riitauttavat tekemänsä sopimuksen samasta syystä, Korhonen kertoo ja lisää:
– Eli noin viidesosa hovioikeuksia ruuhkauttavista käsittelyistä olisi mahdollista suorittaa nopeammin. Suomalaisten oikeusturva toteutuisi, ja oikeuslaitoksen kuormitus vähenisi. Massana toistuviin sopimuserimielisyyksiin olisi käräjäoikeuksien mahdollista hakea päätös suoraan korkeimmasta oikeudesta.
LUE MYÖS:
Rikosasioiden käsittely venyy, valiokunta vaatii muutoksia