Yläkoululaisten valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa huomattavasti 2000-luvulla, selviää Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista.
Suomen yläkouluissa valinnaista B2-kieltä opiskelleista lähes kaksi kolmasosaa eli 65,7 prosenttia oli tyttöjä vuonna 2025. Tyttöjen osuus kääntyi jälleen nousuun laskettuaan hieman edeltävinä vuosina.
Tilastokeskuksen ainevalinnat-tilaston mukaan sukupuolten väliset erot olivat suurimmat ranskan ja espanjan opiskelussa.
Ranskaa valinnaisena B2-kielenä opiskelleista peräti 76,8 prosenttia oli tyttöjä. Espanjan opiskelijoista tyttöjen osuus oli 70,4 prosenttia.
Suosituimman valinnaisen kielen eli saksan kohdalla sukupuolijakauma oli selvästi tasaisempi. Saksaa opiskelleista 56,4 prosenttia oli tyttöjä.
Tyttöjen osuus valinnaisten kielten opiskelijoista on pysynyt suhteellisen tasaisena koko 2000-luvun ajan. Sen sijaan valinnaisten kielten opiskelun yleisyys on vähentynyt merkittävästi.
– 2000-luvun alussa valinnaisten kielten opiskeleminen oli kaikkiaan selvästi yleisempää kuin vuonna 2025. Valinnaisen B2-kielen opetukseen yläkoulussa osallistuneiden osuus on tällä aikavälillä laskenut noin 13 prosentista seitsemään prosenttiin, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Loukkola tiedotteessa.
Kiinnostus kielten opiskelua kohtaan on vähentynyt viime vuosina. Yhdeksi mahdolliseksi syyksi on arvioitu teknologian ja etenkin tekoälypohjaisten kielimallien nopeaa kehitystä. Nykyiset kielimallit pystyvät kääntämään tekstiä sujuvasti kielestä toiseen, mikä voi synnyttää mielikuvan siitä, että vieraiden kielten opiskelu olisi aiempaa vähemmän tarpeellista. Kielitaito ei kuitenkaan tarkoita pelkästään tekstin mekaanista kääntämistä, vaan siihen liittyvät myös esimerkiksi kulttuurin ymmärtäminen, vuorovaikutus ja kyky käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa.
Elämänkatsomustiedon opiskelu viisinkertaistunut
Tilastokeskuksen tiedoista ilmenee myös, että evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuvien oppilaiden osuus jatkaa laskuaan.
Vuonna 2025 evankelis-luterilaista uskontoa opiskeli 76 prosenttia alakoululaisista ja 81 prosenttia yläkoululaisista.
Osuus pieneni edellisvuodesta alakouluissa 1,7 prosenttiyksikköä ja yläkouluissa 1,2 prosenttiyksikköä.
Samaan aikaan elämänkatsomustiedon opiskelu on yleistynyt voimakkaasti.
– Vuonna 2010 elämänkatsomustiedon opetukseen osallistui kolme prosenttia oppilaista ja viime vuonna jo 15 prosenttia oppilaista, Loukkola toteaa.
Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvien osuus on siten viisinkertaistunut 15 vuodessa.
Katsomusaineiden opiskelussa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja.
Elämänkatsomustiedon ja islamin uskonnon opetus on yleisintä Uudellamaalla. Islamin opetukseen osallistuvien osuus on maakunnassa yli kaksinkertaistunut vuodesta 2012.
– Vuonna 2012 islamin opetukseen osallistui Uudellamaalla alle neljä prosenttia, kun viime vuonna osuus oli yli kaksinkertainen, Loukkola kertoo.
Elämänkatsomustiedon opiskelu oli puolestaan harvinaisinta Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ainoastaan 2,5 prosenttia vuosiluokkien 1–6 oppilaista osallistui aineen opetukseen vuonna 2025.
Tilastot osoittavat, että katsomusaineiden opiskelijoiden jakauma muuttuu Suomessa, mutta muutokset ovat alueellisesti hyvin eritahtisia.
LUE MYÖS:
Osaatko englantia? Se ei enää riitä työelämässä
Tekeekö tekoäly kielten opiskelun turhaksi? Professori varoittaa