Hyvä englannin taito ei enää yksin riitä erottautumaan työmarkkinoilla.
Monilla asiantuntija- ja toimihenkilöaloilla englanti on muuttunut käytännössä perustaidoksi, kun taas toisen vieraan kielen osaaminen voi antaa hakijalle selvän kilpailuedun, kertoo tšekkiläinen iDNES.cz.
Englantia tarvitaan etenkin IT-alalla, rahoituksessa, kaupassa, markkinoinnissa, tekniikassa, logistiikassa, tutkimuksessa ja yritysjohdossa. Työnantajat eivät myöskään välttämättä tyydy hakijan ilmoittamaan kielitaitoon, vaan osaaminen voidaan testata jo työhaastattelussa vaihtamalla keskustelukieltä kesken tapaamisen.
Henkilöstöyritys Manpower Groupin Tšekin alueyhtiön rekrytointi- ja markkinointijohtaja Jiří Halbrštátin mukaan haastattelussa saatetaan esimerkiksi keskustella hakijan työkokemuksesta, viimeisimmästä projektista tai käytännön työtilanteesta vieraalla kielellä.
Tehtävissä, joissa kielitaidolla on erityisen suuri merkitys, hakija voi saada lisäksi kirjallisen tehtävän tai joutua pitämään esityksen.
Useissa kansainvälisissä tehtävissä työntekijältä odotetaan vähintään eurooppalaisen viitekehyksen B2-tasoa. Käytännössä sen pitäisi riittää työasioista keskustelemiseen, sähköpostien kirjoittamiseen, dokumentaation ymmärtämiseen ja kokouksiin osallistumiseen. Vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä vaatimukset voivat nousta C1-tasolle.
Toinen kieli erottaa hakijan
Kun englanti on monissa asiantuntijatehtävissä jo oletus, kilpailuetu syntyy yhä useammin toisesta vahvasta kielestä. Arvokkainta on osaaminen, joka avaa yritykselle ovia asiakkaisiin ja vientimarkkinoille.
Suomalaisyrityksissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi saksan, ruotsin, ranskan tai muiden keskeisten markkina-alueiden kielten osaamista. Pelkän kielen lisäksi työntekijä voi tuoda mukanaan ymmärrystä paikallisista asiakkaista, toimintatavoista ja liiketoimintakulttuurista.
Tšekkiläismedian haastattelemien rekrytointiasiantuntijoiden mukaan juuri kieliyhdistelmien arvo kasvaa. Englannin rinnalla toinen työelämässä käyttökelpoinen kieli voi olla se tekijä, joka erottaa muuten tasavahvat hakijat toisistaan.
Kannattaako kieliä opetella, jos tekoäly hoitaa käännökset?
Viime aikoina on käyty keskustelua kielitaidon merkityksestä, sillä tekoäly kykenee nykyään kääntämään nopeasti pitkiäkin tekstisisältöjä ilman virheitä. Esillä on ollut jopa epäilyksiä, onko vieraiden kielten opettelussa enää järkeä.
Vaikka tekoäly vähentääkin rutiininomaisen kääntämisen tarvetta, asiantuntijoiden mukaan se ei poista kielitaidon merkitystä. Päinvastoin sen arvo voi korostua tilanteissa, joissa pitää neuvotella, rakentaa asiakassuhteita, johtaa ihmisiä tai ymmärtää toista markkinaa pintaa syvemmältä.
LUE MYÖS:
Tekoäly tekee hetkessä sen, mihin kääntäjällä menee kuukausia – ”En suosittelisi tätä ammattia”
Tekeekö tekoäly kielten opiskelun turhaksi? Professori varoittaa