Tiistaina julkaistut Pisa 2025 -tulokset ovat kirvoittaneet koulutus- ja elinkeinoelämän järjestöiltä vaatimuksia peruskoulun rahoituksen turvaamisesta, opetuksen vaatimustason nostamisesta ja oppilaiden tuen vahvistamisesta.
Suomen tulos luonnontieteissä oli 504 pistettä, lukutaidossa 474 ja matematiikassa 469 pistettä. OECD-maiden keskiarvot olivat vastaavasti 482, 461 ja 463 pistettä. Lukutaidon tulos heikkeni Suomessa edellisestä tutkimuksesta 16 pistettä ja matematiikan 15 pistettä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ katsoo, ettei pitkään jatkunut lasku kerro koulujen tai opettajien epäonnistumisesta. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto nostaa esiin oppilaiden lisääntyneet tuen tarpeet, heikentyneen lukuharrastuksen ja koulumotivaation sekä opetuksen resurssit.
– Meillä on nyt historiallinen mahdollisuus käyttää ikäluokkien pienentymisestä vapautuvia resursseja siihen, että jokainen lapsi ja nuori saa aiempaa vahvemmat eväät oppimiseen, Murto sanoo.
OAJ vaatii muun muassa opetuksen määrän lisäämistä, oppilaiden tuen tarpeet huomioivia ryhmäkokoja, esiopetuksen vahvistamista ja selkeämpiä opetussuunnitelmia.
Samoilla linjoilla rahoituksesta on Sivistysala ry. Se esittää, että peruskoulun euromääräinen rahoitus pidetään seuraavalla vaalikaudella nykyisellä tasolla, vaikka oppilaiden määrä vähenee. Vapautuvia voimavaroja voitaisiin sen mukaan kohdentaa esimerkiksi kouluille, joissa tuen tarve on suurin.
Sivistysalan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo muistuttaa samalla, ettei oppimistulosten lasku ole vain suomalainen ilmiö eikä sen syitä voida palauttaa yksinomaan koulua koskeviin päätöksiin. Nuorten oppimiseen vaikuttavat hänen mukaansa myös perheiden olosuhteet, vapaa-aika ja asenteet.
Yritykset varoittavat vaikutuksista kilpailukykyyn
Elinkeinoelämän järjestöt kytkevät osaamistason laskun suoraan Suomen kasvuun ja yritysten kilpailukykyyn.
Keskuskauppakamarin elokuussa tekemään kyselyyn vastanneista 885 yrityksestä yli 80 prosenttia arvioi nuorten osaamistason ja valmiuksien haastavan jo niiden kilpailukykyä. Yli 46 prosenttia katsoi vaikutuksen olevan suuri.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan puutteet näkyvät yrityksissä esimerkiksi keskittymisessä, sinnikkyydessä, työaikojen noudattamisessa ja ammatillisessa osaamisessa.
Keskuskauppakamari haluaisi nostaa koulujen vaatimustasoa sekä ottaa käyttöön kansallisia taitotason mittauksia.
Juuri kansallisista kokeista järjestöjen näkemykset eroavat. Sivistysala vastustaa koko ikäluokkaa koskevan laajan koejärjestelmän rakentamista. Sen mukaan kokeet veisivät rahaa ja henkilöstön aikaa opetuksesta ja oppilaiden tukemisesta sekä voisivat johtaa koulujen väliseen ranking-ajatteluun ja kokeisiin preppaamiseen.
Keskuskauppakamari puolestaan katsoo kansallisten mittausten voivan selkeyttää opiskelun perustavoitteita ja parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Myös Suomen yrittäjät vaatii oppilailta enemmän, mutta yhdistää vaatimuksen nykyistä paremmin kohdennettuun tukeen. Järjestö esittää seuraavalle hallitukselle kansallista STEAM-kasvuohjelmaa matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, luovuuden ja ongelmanratkaisun vahvistamiseksi.
Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntijan Mikko Kinnusen mukaan matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä osaavan työvoiman saatavuuteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
– Suomen tulevaisuuden kilpailuetu rakennetaan luokkahuoneissa, Kinnunen sanoo.
LUE MYÖS:
Pisa-tulokset: Heikosti pärjäävien oppilaiden määrä kasvaa