Lähes jokaisella on joskus huonosti nukuttuja öitä tai erityisen kiireisiä viikkoja. Mutta mistä on kyse, kun väsymys jatkuu siitä huolimatta, että nukut riittävästi ja pidät muutenkin huolta itsestäsi?
Sisätautilääkäri, elintapalääketieteeseen erikoistunut Phuong Vo auttaa potilaita selvittämään jatkuvan väsymyksen aineenvaihdunnallisia, hormonaalisia, ravitsemuksellisia ja elämäntapoihin liittyviä syitä.
Kun potilas tulee vastaanotolle uupuneena, Vo pyrkii ensimmäiseksi selvittämään, onko väsymys ymmärrettävissä tämän elämäntapojen perusteella.
– Jos ihminen nukkuu vain viisi tuntia yössä, tekee stressaavaa työtä eikä syö ravitsevasti, hänen energiatasolleen on helppo selitys, yhdysvaltalaisen Medici-lääkärikeskuksen ylilääkäri Vo sanoo Yahoo Newsille.
Tilanne muuttuu, jos elämäntavat ovat kunnossa mutta väsymys jatkuu.
– Jos ihminen liikkuu säännöllisesti, syö proteiinia ja kuituja, nukkuu tarpeeksi ja on silti uupunut, asiaa pitää tutkia tarkemmin.
Von mukaan mahdollisia syitä ovat erityisesti kilpirauhasen toimintahäiriöt ja muut hormonaaliset ongelmat, anemia, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin kaltaisten mikroravintoaineiden puutokset, verensokeriongelmat sekä virusinfektiot, kuten mononukleoosi ja pitkäkestoinen korona.
Hänen mukaansa nämä syyt voivat kehittyä niin huomaamatta, ettei ihminen itse välttämättä tunnista niitä. Vo selvittää myös elintapoja ja ympäristötekijöitä, kuten alkoholinkäyttöä sekä mahdollista altistumista raskasmetalleille, torjunta-aineille tai homeelle.
Alkoholista haittaa pieninäkin määrinä
Muutamat väsymyksen syyt yllättävät potilaat toistuvasti. Ensimmäinen niistä on alkoholi.
– Se tuntuu hetkellisesti rentouttavalta, mutta lopulta se kuluttaa energiaa, Vo sanoo.
– Alkoholi häiritsee energiantuotantoa pieninäkin annoksina, lisää tulehdusta ja pysäyttää rasvanpolttoa.
Toinen tekijä on verensokerin päivittäinen vuoristorata.
– Monien iltapäivällä kokema romahdus ei johdu unenpuutteesta vaan siitä, mitä he syövät, Vo toteaa.
Tähän liittyy läheisesti insuliiniresistenssi, jota Vo kertoo näkevänsä vastaanotollaan useammin kuin ihmiset yleensä ajattelevat.
– Kun näin käy, solujen energiansaanti vaikeutuu huomattavasti.
Vo vertaa tilannetta tukkeutuneeseen moottoriin.
– Krooninen väsymys on ensimmäinen merkki siitä, että aineenvaihduntaterveyteen kannattaa kiinnittää tarkempaa huomiota.
Moni herää väsyneenä vaikka nukkuisi tarpeeksi
Vo korostaa, että uni on tärkeää, mutta unen määrä ja laatu ovat eri asioita.
– Minulla on paljon potilaita, jotka nukkuvat suositellun määrän ja heräävät silti uupuneina.
Juuri tämä ristiriita on hänen mukaansa syy keskustella lääkärin kanssa esimerkiksi unenaikaisista hengityshäiriöistä, kuten uniapneasta.
Myös yön aikana heräämisen ajankohta voi antaa vihjeitä.
– Jos heräät kahden ja neljän välillä aamuyöllä, syynä on todennäköisesti korkea kortisoli tai verensokeri. Ne eivät varsinaisesti ole uniongelmia, Vo kertoo.
Sekä krooninen stressi että insuliiniresistenssi voivat hänen mukaansa katkaista yöunen, vaikka ihminen nukkuisi kokonaisuutena kahdeksan tuntia.
Keski-ikäisillä naisilla rikkonainen uni voi liittyä myös esivaihdevuosiin tai vaihdevuosiin.
Miksi väsähdät iltapäivällä?
Verensokeri voi jo itsessään aiheuttaa väsymystä, ja aamupala voi määrittää koko päivän suunnan.
– Hiilihydraattien syöminen ilman proteiinia tai kuitua nostaa verensokeria nopeasti, Vo sanoo.
Tämän vuoksi esimerkiksi sokeriset aamiaismurot, leivonnaiset ja mehu voivat hänen mukaansa kostautua väsymyksenä kahden tai kolmen aikaan iltapäivällä.
Von ratkaisu on muuttaa aterioiden rakennetta.
– Suosittelen potilaitani rakentamaan ruokavalionsa proteiinin, kuidun ja terveellisten rasvojen ympärille.
Jokainen näistä hidastaa glukoosin imeytymistä ja auttaa pitämään energiatasot tasaisempina päivän aikana.
Vo kehottaa välttämään syömistä myös kolmen tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa, sillä myöhäinen verensokeripiikki voi heikentää unen laatua.
Pitkittynyt stressi voi vähitellen viedä voimat, vaikka mitään muuta lääketieteellistä ongelmaa ei löytyisikään.
Jatkuvasti koholla olevat stressihormonitasot nostavat verenpainetta, häiritsevät ruoansulatusta ja unta sekä voivat vaikuttaa hormonitasapainoon. Yhdessä nämä tekijät voivat kuluttaa energiaa merkittävästi ajan mittaan.
– Hermostomme ei ole suunniteltu sellaisiin pitkiin stressimaratoneihin, joita moni nykyään käy läpi, Vo sanoo.
– Kun keho on päiväkausia taistele tai pakene -tilassa, sen voimavarat loppuvat eikä niitä ehditä täydentää. Tätä kutsumme uupumukseksi, ja siitä palautuminen vie aikaa.
Ravintoaineiden puutokset ovat Von mukaan tavallisia ja voivat jäädä huomaamatta kuukausiksi tai pidemmäksikin aikaa.
Hän aloittaa potilailla usein monivitamiinivalmisteen, jonka tarkoituksena on varmistaa solujen energiantuotannolle tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti.
– Ilman niitä ei ole väliä sillä, kuinka paljon nukut tai edes sillä, mitä syöt, Vo sanoo.
Tämän lisäksi hän tutkii muun muassa paastoinsuliinin, glukoosin, kilpirauhasen toiminnan, kolesterolin, HbA1c-arvon sekä munuaisten ja maksan toimintaa kuvaavia arvoja.
Lisää aktiivisuutta
Ajatus siitä, että vähäinen tekeminen voisi lisätä väsymystä, yllättää monet.
– Todellisuudessa liikunnallisesti passiivinen elämäntapa on yksi suurimmista matalan energiatason aiheuttajista, Vo sanoo.
Hänen mukaansa selitys löytyy soluista.
– Liikunta stimuloi mitokondrioiden kasvua.
Pitkään jatkuva istuminen puolestaan viestii keholle, ettei yhtä suurta energiantuotantokapasiteettia tarvita.
Ratkaisuksi ei tarvita jatkuvaa kuntosalilla käymistä. Jo 10–15 minuutin kävely aterian jälkeen voi vaikuttaa. Kävely auttaa Von mukaan tasaamaan verensokeria, tukee ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa.
– 8000–10000 askelta päivässä on yksi helpoimmin saavutettavista keinoista pitää energiatasot tasaisina.
LUE MYÖS:
Nukutko pitkään viikonloppuna? Tutkijoilta yllättävä havainto unenlaadusta