Syksyn edetessä kohti talvea myös sähkönkulutus kasvaa monissa kodeissa. Jos kulutus kasvaa useissa kodeissa riittävästi samanaikaisesti, edessä voi olla jopa sähkön hintapiikkejä. Asia koskettaa etenkin niitä kotitalouksia, joiden sähkösopimus on sidottu pörssihinnoitteluun eli pörssisähköön.
Vaikka pörssisähkön tiedetään olevan edullisin sähkösopimus pitkällä aikavälillä, osa kuluttajista karttaa sitä hintapiikkien pelossa. Monella saattaa olla mielessä vielä parin talven takaiset hintapiikit, jolloin sähkön hinta nousi parhaimmillaan jopa yli kahteen euroon kilowattitunnilta.
Mutta miltä tilanne näyttää nyt? Onko viitteitä siitä, että pörssisähkön hirmuhinnat toistuisivat myös tulevana syksynä ja talvena?
Asian ennakoiminen ei ole kovin yksinkertaista. Energiaviraston johtajan Antti Paanasen mukaan sähkön pörssihinnat määräytyvät päivittäin edellisenä päivänä sähköpörsseihin tehtyjen sähkön osto- ja myyntitarjousten perusteella. Siksi pörssisähkön hintaa on vaikea ennustaa pidemmälle eteenpäin. Energiavirasto ei laadi omia ennusteita sähkön hintakehityksestä.
Se kuitenkin on tiedossa, että pörssisähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nykyään se on myös hyvin riippuvaista sääolosuhteista.
– Pörssihinnat vaihtelevat päivittäin esimerkiksi tuulivoiman tai lämpötilan perusteella. Tyyninä päivinä tai tunteina, kun tuulivoimaa on niukemmin tarjolla, pörssihinnat voivat olla korkeat ja päinvastoin erittäin tuulisina päivinä tai tunteina hinnat voivat olla hyvinkin matalat, esimerkiksi liki nollassa tai jopa negatiivisia, Paananen kertoo Verkkouutisille.
Tuulisuutta ei kuitenkaan voida ennustaa tarkasti kovinkaan pitkälle etukäteen.
– Vastaavasti lämpötila vaikuttaa sähkön kysyntään, joten kylminä päivinä tai pakkasjaksoina kulutuksen ollessa suurempaa pörssihinnat voivat nousta korkeammalle ja hintapiikkejä voi esiintyä, kuten esimeriksi vuoden 2024 tammikuun ensimmäisellä viikolla, Paananen huomauttaa.
Silloin [tammikuussa 2024] pörssisähkö maksoi pahimmillaan jopa 2,35 euroa kilowattitunnilta.
Jos ensi talvi muodostuu lauhaksi, pörssihinnat eivät Paanasen mukaan välttämättä nouse korkealle eikä hintapiikkejä esiinny.
– Pörssihinnat voivat myös muuttua, jos tapahtuu merkittävissä voimalaitoksissa tai siirtoyhteyksissä yllättäviä vikaantumisia, jotka vähentävät sähkön tarjontaa. Vaikutus riippuu siitä, kuinka suuresta kapasiteetista ja kuinka pitkästä vikaantumisesta on kyse, Paananen toteaa.
Futuurit eivät osaa ennakoida hintapiikkejä
Futuurihintoja käytetään usein sähkön hintakehityksen arvioimiseen, mutta ne eivät Paanasen mukaan pysty ennustamaan esimerkiksi säästä johtuvia äkillisiä hintapiikkejä. Futuurit perustuvat markkinaosapuolten käymään johdannaiskauppaan ja toimivat ennen kaikkea riskienhallinnan välineinä, eivät varsinaisina hintaennusteina.
– Toteutuneet hinnat voivat lopulta poiketa huomattavastikin futuureista, muun muassa edellä mainituista säähän perustuvista syistä, Paananen sanoo.
Futuurihintojen muutokset näkyvät Paanasen mukaan erityisesti uusissa määräaikaisissa sähkösopimuksissa. Sähkönmyyjät käyttävät futuureja hankintakustannustensa suojaamiseen, ja siksi sopimusten tarjoushinnat voivat elää jatkuvasti, joillakin yhtiöillä jopa viikoittain.
Myös toistaiseksi voimassa olevien kiinteähintaisten sopimusten hinnat voivat olla sidottuja futuurinoteerauksiin, jolloin esimerkiksi talvikauden korkeammat futuurit nostavat niiden hintoja.
Yllättävät tekijät voivat nostaa hinnan pilviin
Syksyn ja ensi talven futuurien tämän hetken noteeraushintojen perusteella markkinoilla ei odoteta merkittäviä poikkeamia, jotka muuttaisivat sähkön hintoja poikkeuksellisesti. Futuurihinnoissa on kuitenkin nähtävillä, että sähkön hinta tulisi olemaan korkeimmillaan tammi-maaliskuun 2026 aikana. Silloin pörssisähkön keskimääräisen hinnan odotetaan olevan lähellä kymmentä senttiä kilowattitunnilta.
Tähän on Paanasen mukaan yksinkertainen syy.
– Suurinta kulutus on talvikaudella, joka heijastuu myös sähkön hintoihin, koska kysynnän kattamiseksi talvikaudella joudutaan käyttämään myös sellaisia kalliimpia voimalaitoksia, joita ei muulloin välttämättä tarvita, Paananen vastaa.
Tästä syystä ensimmäisellä vuosineljänneksellä sähkön hintataso on yleensä keskimäärin korkeampi kuin muilla vuosineljänneksillä. Paanasen mukaan tyypillisesti hintataso on alin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä eli maalis-syyskuussa. Juuri silloin sähkön kysyntä on talvea ja loppuvuotta vähäisempää.
– Toki tämä ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi sään takia voisi olla korkeamman hinnan jaksoja tai hintapiikkejä myös talvikauden ulkopuolella. Vastaavasti myös talvikaudella voi tulla lauhoja ja hyvin tuulisia päiviä tai ajanjaksoja, jolloin pörssihinnat voivat olla alhaiset, vaikka futuurien perusteella talvijakso keskimäärin on kalliimpi kuin muu osa vuotta.
Tästä on konkreettisia esimerkkejä aivan viime ajoilta. Esimerkiksi tämän vuoden elokuussa pörssisähkön hinta pomppasi hetkellisesti jopa 60 senttiin kilowattitunnilta. Hinta oli poikkeuksellisen korkea kesäkuukausille.
Koska jokainen sähkönmyyjä tekee myyntihintojensa päätökset itse omista lähtökohdistaan, Energiaviraston Paananen ei lähde arvioimaan, miten niiden tarjoamien sähkösopimusten hinnat tulevat kehittymään jatkossa. Pitkän aikavälin futuurihinnoissa sähkön hinnassa ei ole kuitenkaan nähtävillä suuria muutoksia.
– Pidemmällä aikavälillä sähkönhintaan vaikuttaa se, miten sähkön kysyntä ja tarjonta kehittyvät ja millä tuotantomuodoilla (tuotantokustannuksilla) tarjottua sähköä ollaan tuottamassa. Energiavirastossa emme ole tehneet ennusteita sähkön hinnan kehityksestä pidemmällä aikavälillä, Paananen kommentoi.
LUE MYÖS:
Pörssisähkön hinnoittelu muuttuu täysin, tilalle 96 eri hintaa vuorokaudessa
Näin pienennät sähkölaskua: Selvitimme kodin pahimmat energiasyöpöt
Tämä sähkösopimus on lähes aina halvin – ekonomisti kumoaa yleisen harhaluulon
Onko tässä ratkaisu korkeaan sähkön hintaan? Kaukolämpö voi jopa halventua