Vuoden 2025 kesästä lähtien Liettua on alkanut peruuttaa joukolla tilapäisiä oleskelulupia venäläisiltä, jotka matkustavat Venäjälle ja Valko-Venäjälle useammin kuin kerran kolmessa kuukaudessa. Lain mukaan tällaiset matkat ovat sallittuja, jos on olemassa objektiivisia syitä. Harvat kuitenkaan ymmärtävät, mitä tällaiset ovat, ja syiden objektiivisuuden todistaminen on harvinaista, jopa oikeudessa.
Meduza kertoo, että runsaassa puolessa vuodessa oleskelulupia todella on lakkautettu. Lupa on lopetettu keskimäärin 16 ihmiseltä kuukautta kohden. Näiden muutosten perusteella yhteensä 149 venäläistä menetti oleskelulupansa toukokuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana, Liettuan maahanmuuttovirasto kertoi Meduzalle.
Toukokuussa 2025 hyväksyttiin lakiehdotus, jolla Venäjän kansalaisten oleskeluluvat peruutettaisiin liiallisen Venäjälle tai Valko-Venäjälle matkustamisen vuoksi. Alun perin rajoitusten oli tarkoitus ulottua myös Valko-Venäjän kansalaisiin, mutta ne lopulta poistettiin lakiesityksestä Liettuan parlamentin Seimasin käsittelyn jälkeen.
Lakiuudistuksen esitelleen konservatiivisen Kotimaan liitto -puolueen edustajat perustelivat muutostarvetta sillä, että jatkuvat rajanylitykset lisäävät Venäjän (ja Valko-Venäjän) tiedustelupalveluiden riskiä värvätä Liettuassa asuvia rajanylittäjiä. Yksi edustaja vetosi siihen, että Valko-Venäjällä rajavalvonta kuuluu sen sisäiselle tiedustelulle KGB:lle, ja Venäjällä sen sisäiselle tiedustelulle FSB:lle. Toinen puolueen edustaja perusteli, että mitä vähemmän ihmisiä rajan ylittää, sitä helpompaa Liettuan viranomaisten on tarkistaa heidät ja selvittää kuka matkustaa edestakaisin ja miksi.
Esitys sai kaikkien puolueiden tuen. Suurin parlamenttiryhmä, Liettuan sosiaalidemokraatit, perusteli osaltaan että näin tiheää reissaamista ei harjoita ainakaan kukaan todellinen toisinajattelija tai opposition edustaja jollaisia Venäjän ja Valko-Venäjän tiedustelupalvelut vainoavat.
Parlamentin keskusteluissa Liettuan sisäisen tiedustelun edustajat ehdottivat, että maassa asuville Venäjän kansalaisille sopiva vierailutahti olisi korkeintaan kerran vuodessa.
Lakiesitystä kritisoinut varapääministeri piti sitä Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten oikeuksia loukkaavana. Sisäministeriön edustajan mielestä uusi laki lisää maahanmuuttoviraston ja rajavartiolaitoksen työkuormaa.
Laissa on kaksi poikkeusta: logistiikka ja ”objektiiviset syyt”, joihin oleskeluluvan haltija ei ole voinut vaikuttaa. Yksi Kotimaan liitto -puolueen parlamenttiedustaja kuvasi objektiivisia syitä aiemmin sanomalla, että mikäli ”tapahtuu katastrofi, se ei tietenkään ole matkaajan vastuulla”.
Meduzan mukaan ”objektiivisia syitä” on haastettu ponnekkaasti. Sen tietojen mukaan maahanmuuttovirastoa on ainakin viidessä tapauksessa vaadittu täsmentämään, mitä nuo syyt ovat. Venäläisiä on kiinnostanut ensi sijassa, miten sairaiden sukulaisten luona vierailemiseen suhtaudutaan.
Muutosten tultua voimaan silloinen maahanmuuttoviraston johtaja Evelina Gudzinskaitė sanoi, että objektiiviset syyt matkustaa Venäjälle ovat tapauksia, joissa henkilö ei olisi voinut ennakoida olosuhteita, mutta hänen on pakko reagoida niihin.
– Tämä on pohjimmiltaan kuin ylivoimainen este. Jotain, mitä ei olisi voinut ennakoida ja muuttaa, Gudzinskaitė sanoi.
– Esimerkiksi äidin tai isän kuolema on objektiivinen syy. Sitä ei olisi voinut suunnitella, ja ymmärrämme, että pojan tai tyttären on osallistuttava hautajaisiin, hän selitti. Johtajan mukaan on niin, että jos henkilö voi vakuuttaa maahanmuuttoviraston siitä, että syy todella oli objektiivinen, hänen oleskelulupaansa ei peruuteta.
Kun laki oli ollut voimassa yli puoli vuotta, kertoi maahanmuuttoviraston seuraava johtaja Meduzalle, että syyt ja niiden objektiivisuus selvitetään yhdessä oleskeluluvan haltijan kanssa. Asiasta siis keskustellaan.
Heinäkuussa 2025 liettuan venäjäkielinen media kertoi tapauksesta, jossa kaksi Venäjän kansalaista oli ilmoittanut maahanmuuttovirastolle etukäteen matkoista vakavasti sairaiden sukulaisten luo Venäjälle. Yhden kohdalla syy oli objektiivinen, toisen taas ei.
Syyskuun lopussa venäläiseltä asianajajalta vietiin Liettuan humanitaarinen oleskelulupa. Hän oli matkustanut Valko-Venäjän Minskiin kesällä kahdesti: ensin tuodakseen seitsemänvuotiaan poikansa luokseen lomalle Liettuan Vilnaan ja sitten palauttaakseen hänet Venäjällä asuvan äitinsä luokse.
Asianajaja haastoi maahanmuuttoviraston päätöksen oikeusteitse. Poikaa ei voinut tavata muualla kuin Minskissä ja pojan äiti oli valinnut reitin pojan edun nimissä. Maahanmuuttoviraston mielestä asianajaja olisi voinut pyytää pojan äitiä muuttamaan reittiä. Tammikuussa Vilnan hallinto-oikeus piti maahanmuuttoviraston päätöksen voimassa: se ettei lapsen äidillä ollut viisumia, ei ollut ”objektiivinen syy”.
Aiemmin liettualainen oikeus on ratkaissut jo toisen lastenkuljettamistapauksen maahanmuuttoviraston hyväksi. Venäjän kansalainen, jolla on perhe Liettuan kansalaisen kanssa, vei lapset Venäjälle isovanhemmille ja haki pois. Oleskelulupa peruttiin. Hallinto-oikeuden mukaan oleskeluluvan haltija olisi voinut lähettää lapset Venäjälle isänsä kanssa, sillä rajoitukset eivät koske Liettuan kansalaisia. Silti nainen valitsi matkustaa itse.
Yksi venäläisnainen on myös saanut oleskelulupansa perumisen kumottua oikeusteitse. Hän oli käynyt äitinsä syntymäpäivillä ja jäänyt pidemmäksi ajaksi kuin oli suunnitellut, koska äiti oli loukkaantunut vakavasti synttärien jälkeen. Kun hän oli päässyt takaisin Liettuaan, oli hänen isänsä saanut aivoinfarktin kun äiti oli edelleen toipilaan ja kyvytön hoitamaan miestään. Nainen oli katkaissut kaikki muut siteet Venäjälle, myynyt siellä omistamansa kiinteistöt ja perusteli ettei voisi asua ja kasvattaa poikaansa, Liettuan kansalaista, maassa jossa Ukrainan presidenttiä kutsutaan natsiksi. Oikeus asettui naisen puolelle. Juuri pojan kansalaisuus ja lapsen etu oli tekijä, jota hallinto-oikeus naisen tapauksessa painotti.
Oikeus on kääntynyt venäläisten puolelle myös parissa muussa oleskeluluvan peruuttamistapauksessa. Myös toiseen niistä liittyi Liettuassa asuvan lapsen etu, toisessa taas lapsi oli Venäjällä ja vakavasti sairas.
Ylipäätään ”objektiivia syitä” pidetään niin tulkinnanvaraisena, että runsaat parikymmentä Liettuassa asuvaa venäläistä kirjoitti vetoomuksen Euroopan parlamentille. Euroopan parlamentin erityisvaliokunta käsittelee nyt vetoomuksen ja päättää, jatketaanko asian käsittelyä. Vaikka päätös olisi myönteinen, Euroopan parlamentin päätöksellä on vain vähän vaikutusta. Sillä kun ei ole lainvoimaa. Päätös voisi olla lähinnä väline siihen, että liettualaiselle lainsäädäntöjärjestelmälle luotaisiin painetta.
Yhtä vetoomuksen allekirjoittanutta haastateltiin muutetulla nimellä. Hän nimittäin sanoi pelkäävänsä, että oleskelulupa perutaan jos nimi tulee julki.
– Kun Seimasin kansanedustajat hyväksyivät tämän lain, heitä ohjasi se tosiasia, että Venäjän tiedustelupalvelut voivat rekrytoida Venäjän kansalaisia heidän matkustaessaan. Mutta en ymmärrä, miksi vain tilapäisen oleskeluluvan omaavia henkilöitä voidaan rekrytoida, kun taas pysyvän oleskeluluvan tai kaksoiskansalaisuuden omaavia ei? Ja jos joku matkustaa esimerkiksi Armeniaan tai Kazakstaniin, eikö häntä voida rekrytoida siellä?
