Neuvostoliiton Venus-luotain ei päässyt koskaan perille – putosi Maahan 53 vuoden jälkeen

Luotain jäi kiertoradalle vuosikymmeniksi.
Neuvostoliitto lähetti useita luotaimia Venukseen. Kosmos 482 ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan jäi Maan kiertoradalle vuonna 1972. PEXELS.
Neuvostoliitto lähetti useita luotaimia Venukseen. Kosmos 482 ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan jäi Maan kiertoradalle vuonna 1972. PEXELS.
Neuvostoliitto lähetti useita luotaimia Venukseen. Kosmos 482 ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan jäi Maan kiertoradalle vuonna 1972. PEXELS.
Neuvostoliitto lähetti useita luotaimia Venukseen. Kosmos 482 ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan jäi Maan kiertoradalle vuonna 1972. PEXELS.

Neuvostoliiton Venukseen lähettämän Kosmos 482 -luotaimen osa putosi takaisin Maahan toukokuussa 2025 vietettyään 53 vuotta kiertoradalla, kertoo Spider’s Web.

Vuonna 1972 laukaistu neuvostoluotain ei koskaan päässyt perille asti, sillä kantoraketin vika oli estänyt alusta lähtemästä kohti Venusta. Siksi se oli jäänyt vuosikymmeniksi kiertoradalle.

Luotaimen rata madaltui vähitellen, kunnes se palasi takaisin Maan ilmakehään 10. toukokuuta 2025. Roskosmos ilmoitti paluuajaksi 6.24 UTC ja putoamisalueeksi Intian valtameren Jakartan länsipuolella.

Tapauksella testattiin uutta tekoälyyn perustuvaa ennustemenetelmää. Indonesian BRINin, Institut Teknologi Bandungin ja Khalifa Universityn tutkijoiden malli laski paluuajaksi 6.22 UTC. Ero viralliseen aikaan oli vain kaksi minuuttia.

Kyse ei kuitenkaan ollut ennen putoamista tehdystä ennusteesta, vaan jälkikäteen historiallisten ratatietojen perusteella tehdystä testistä. Mallin epävarmuusväli oli 11,4 minuuttia.

Pienikin virhe merkitsee satoja kilometrejä

Tarkkuus on tärkeää, koska matalalla Maan kiertoradalla kappale liikkuu noin 7,8 kilometriä sekunnissa. Minuutin virhe voi tarkoittaa radalla noin 460 kilometrin eroa.

Ennusteita vaikeuttaa erityisesti yläilmakehän muuttuva tiheys. Auringon aktiivisuus voi lisätä ilmanvastusta, ja kappaleen asento tai pyöriminen vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti rata madaltuu.

Tutkijoiden malli yhdistää perinteisen ratadynamiikan neuroverkkoon, joka arvioi kappaleen muuttuvaa ballistista kerrointa. Menetelmää testattiin myös Nasan NEOWISE-avaruusteleskoopilla ja kiinalaisen Pitkä marssi 4B -raketin ylävaiheella.

Kaikissa kolmessa tapauksessa havaittu paluuaika osui mallin arvioimaan epävarmuusväliin.

Tiedustelusatelliitti voi kuluttaa Ukrainalle tiedustelevan satelliitin polttoainevarat loppuun.
Lakiesitys palauttaisi kaupunkien neuvostoaikaiset nimet.
Keskiajalla armeijat luottivat ratsuväkeen, mutta 1700-luvulla jalkaväestä tuli jälleen armeijoiden selkäranka.
Mainos