Neljä viidestä työntekijästä kokee etätyön lisäävän tehokkuutta, johtajat eri mieltä

Näkemykset etätyön vaikutuksista jakautuvat voimakkaasti kahtia.
Monet tekevät töitä mieluummin kotoa kuin toimistolta käsin. Etätyön eduksi koetaan esimerkiksi parempi työrauha ja joustavuus muun elämän kanssa. PIXABAY
Monet tekevät töitä mieluummin kotoa kuin toimistolta käsin. Etätyön eduksi koetaan esimerkiksi parempi työrauha ja joustavuus muun elämän kanssa. PIXABAY

Johtajat ja työntekijät ovat hyvin erimielisiä siitä, lisääkö vai heikentääkö etätöiden tekeminen työn aikaansaavuutta, ilmenee Suomalainen työ ry:n teettämästä tutkimuksesta.

Johtajista vain 41 prosenttia on sitä mieltä, että aikaansaavuus on parantunut etätöiden lisääntymisen myötä. Työntekijöistä tätä mieltä on 79 prosenttia.

Työntekijöiden ja johtajien maailmat eroavat myös sen suhteen, miten selkeiksi etätyötä koskevat pelisäännöt koetaan. Johtajista 64 prosenttia sanoo, että työpaikalla on selvät pelisäännöt etätöiden tekemiselle, työntekijöistä tätä mieltä on vain 41 prosenttia. Toisaalta joka neljäs johtaja myöntää, että pelisäännöissä olisi parantamisen varaa.

– Johtajien ja työntekijöiden raju näkemysero etätöiden hyödyllisyydestä ja käytäntöjen selkeydestä vaatii kirkastamista ja lisää avointa keskustelua. Etätyöt tuovat talouteen ja yrityksiin paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia. Parhaat toimintatavat ja käytännöt voivat erota suurestikin eri tehtävien ja työyhteisöjen välillä, sanoo Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Juhana Brotherus tiedotteessa.

Etätöiden tuottavuudesta on kiistelty paljon. Brotherus sanoo, että aikaansaavuus voi olla parempi tapa kysyä asiaa, sillä tuottavuus ymmärretään usein eri tavoin tehtävästä, ihmisestä ja mitattavasta asiasta riippuen.

– Tutkimus paljastaa johtajien ajattelevan, että työntekijät saavat enemmän aikaan työpaikalla, kun taas työntekijät itse ajattelevat olevansa tehokkaampia, jos voivat välillä tehdä etätöitä. Toisaalta aikaansaavuus koetaan vähintään melko hyväksi molemmissa ryhmissä, joten käsitykset etätyön aiheuttamasta tuottavuuskuopasta eivät ehkä pidä paikkaansa ainakaan siinä määrin, kuin mitä pahimmissa puheenvuoroissa maalaillaan, Brotherus sanoo.

Kasvokkaisia kohtaamisia pidetään tärkeinä

Johtajat ja työntekijät ovat samaa mieltä siitä, että ideointiin ja uuden kehittämiseen paras tapa on kohdata kasvokkain. Eroja on kuitenkin siinä, miten paljon kohtaamisia arvostetaan.

Johtajista 86 prosenttia ajattelee, että parhaat ideat syntyvät kasvokkain, työntekijöistä näin ajattelee vain noin puolet. 34 prosenttia työntekijöistä tarvitsee ideointiin ja uuden kehittämiseen myös omaa rauhaa.

Johtajista yli 70 prosenttia pitää myös asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvaa kohtaamista tehokkaana tapana ideoida ja kehittää uutta. Etäpalavereiden ideointivoimaan ei johtajista usko juuri kukaan, kun taas työntekijöistä lähes joka kolmas pitää myös niitä toimivana keinona.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tutkimus vahvistaa, että kasvokkain tapahtuvat tapaamiset koetaan kaikkein parhaaksi tavaksi uusien ideoiden syntymiseen. Samalla se tukee arjen kokemusta siitä, että työntekijöiden päivät koostuvat hyvin erilaisista tehtävistä, joihin sopivat erilaiset työympäristöt. Etätyön pelisäännöistä sovittaessa olisi myös tärkeää huomioida, että työntekijät kokevat psykologisen kuormittavuuden eri tavoin. Toiset voivat uupua sosiaalisissa tilanteissa ja kaipaavat omaa rauhaa, kun taas toiset saavat niistä energiaa, sanoo Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Etätöiden tekeminen, tai ainakin mahdollisuus siihen, on Suomessa varsin yleistä. 86 prosenttia suomalaisista organisaatioista mahdollistaa etätöiden tekemisen. Kuitenkin vain 46 prosenttia vastaajista sanoo voivansa tehdä etätöitä.

Suurin osa vastaajista tekee etätöitä 1–2 päivää viikossa. Pääsääntöisesti etätöitä tekeviä on tutkimuksen mukaan 19 prosenttia. Etätyömahdollisuus on käytössä erityisesti suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä organisaatioissa sekä ict-, rahoitus- ja vakuutusalalla.

Tulokset perustuvat Työelämäindeksi-tutkimukseen, joka on kuvaus suomalaisen työelämän tilasta. Indeksin tiedot kerätään vuosineljänneksittäin. Aineisto edustaa suomalaista työelämässä mukana olevaa väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan. Suomalainen työ ry:n tilaamaan ja Nsightin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 060 työelämässä olevaa 16–67-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun välisenä aikana 2026.

LUE MYÖS:
Yritysjohtaja tyrmää toimistopakon – merkki laiskasta johtamisesta

Kiellettiinkö sinulta etätyöt? Näillä aloilla se onnistuu silti

Kieltäydyitkö lähitöistä? Sinut voidaan irtisanoa

Näkökulma: Etätyöstä tehtiin syntipukki, toimistopakko ei ratkaise ongelmia

Kesätyöpaikkoja avautuu yhä, vaikka kevään hakusesonki on päättynyt. Asiantuntija kertoo, miten erotut muista hakijoista.
Ay-johtaja arvioi työajan lyhentymisen ajankohtaistuvan ensi vuosikymmenellä.
Mainos