Deloitten globaalin 2026 Gen Z and Millennial -tutkimuksen mukaan ainoastaan 6 prosenttia Z-sukupolven edustajista ja millenniaaleista nostaa johtamistehtävät pääasialliseksi uratavoitteekseen. Vaikka moni näkee johtajuuden osana tulevaisuuttaan, ei nopea eteneminen hinnalla millä hyvänsä houkuttele.
Suurin osa suosii tasaista uralla kasvua tai sivusuuntaisia siirtoja nopeiden ylennysten sijaan. Kolme neljästä Z-sukupolven edustajasta (76 prosenttia) ja kaksi kolmesta millenniaalista (67 prosenttia) haluaa toimia johtotehtävissä myöhemmässä vaiheessa uraansa. Molemmat sukupolvet arvostavat joustavuutta ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Lisäksi lähes jokaiselle työn merkityksellisyys on keskeinen tekijä työtyytyväisyydelle.
Epäröintiä aiheuttavat mielikuvat johtamisrooliin liittyvistä vaatimuksista. Suurimpina pelkoina mainitaan stressi ja uupumus, liian suuri vastuu ja työ- ja yksityiselämän tasapainon vaikeudet. Z-sukupolvi ja millenniaalit asettavat vakauden, oppimisen ja pitkäaikaisen hyvinvoinnin nopean etenemisen edelle.
– Tämä kuvastaa syvempää muutosta siitä, miten Z-sukupolvi ja millenniaalit näkevät uran merkityksen ja asettavat tavoitteita. Organisaatioiden tulisi kehittää johtajuuden malleja, jotka tukevat hyvinvointia ja tarjoavat kestäviä urapolkuja, sanoo Deloitten Human Capital -palveluiden johtaja Janne Liukkonen tiedotteessa.
Suomessa millenniaalit harvemmin johtotehtävissä
Tutkimus osoittaa suomalaisten millenniaalien toimivan globaalia verrokkiryhmäänsä huomattavasti harvemmin johtotehtävissä tai tähtäävät urallaan johtopaikoille.
Suomessa johtotehtävissä toimii 31 prosenttia Z-sukupolvesta ja 32 prosenttia millenniaaleista, kun globaalisti osuudet ovat huomattavasti suuremmat (45 prosenttia ja 61 prosenttia). Suomalaisista millenniaaleista vain joka kolmas (36 prosenttia) on kiinnostunut ylimmän johtotason tehtävistä, kun globaalisti luku on lähes puolet (67 prosenttia) suurempi. Myöskään esihenkilö- ja keskijohdon tehtävät eivät kiinnosta suomalaisia millennialeja (51 prosenttia) yhtä paljon kuin globaalisti (73 prosenttia).
Sitä vastoin kolme neljästä (74 prosenttia) suomalaisesta Z-sukupolven edustajasta on kiinnostunut johtotehtävistä.
– Millenniaalien vähäisempään johtamisintoon saattaa vaikuttaa suomalaisen johtamiskulttuurin tasavertaisuus. Tutkimuksen mukaan milleniaalit kokevat, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja työnantaja kuuntelee heitä asemasta riippumatta. Z-sukupolvi puolestaan näkee johtajuuden selvästi houkuttelevampana tavoitteena ja tekee tietoisia valintoja siitä, millä ehdoilla he tavoittelevat johtoasemaa, Janne Liukkonen pohtii.
Johtotehtävissä toimivien Z-sukupolven ja millenniaalien kokemukset ovat kuitenkin ennakko-oletuksia paljon positiivisempia. He voivat henkisesti paremmin ja heillä on parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino verrattuna aloittaviin työntekijöihin. He mainitsevat harvemmin pitkiä työpäiviä stressin lähteenä.
– Tulokset osoittavat, että johtotehtävissä toimivat eivät välttämättä uhraa hyvinvointiaan. Osin tämä johtuu varmasti myös siitä, että johtajat ovat tottuneet johtoaseman vaatimuksiin ja kokevat roolinsa merkityksellisenä, Liukkonen toteaa.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 22 595 millenniaalia (vuosien 1983–1994 välillä syntyneet) ja Z-sukupolven (vuosien 1995–2007 välillä syntyneet) edustajaa 44 maasta. Suomesta oli 300 vastaajaa, joista Z-sukupolven edustajia oli 200 ja millenniaalia 100. Tutkimus toteutettiin marraskuun 2025 – tammikuun 2026 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluina.