Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg joutui Ukrainan sodan ensimmäisinä päivinä torjumaan Volodymyr Zelenskyin epätoivoisen pyynnön perustaa lentokieltoalue Ukrainan ylle, kertoo The Times.
Stoltenberg pelkäsi, että helmikuussa 2022 käyty puhelu olisi Zelenskyin viimeinen. Ukrainan presidentti oli bunkkerissa Kiovassa, ja hänen mukaansa venäläispanssarit lähestyivät.
– Hän sanoi: ”Hyväksyn, että Nato ei lähetä maajoukkoja, vaikka olen siitä eri mieltä. Mutta olkaa kilttejä ja sulkekaa ilmatila. Estäkää venäläisiä lentokoneita, drooneja ja helikoptereita lentämästä ja hyökkäämästä meitä vastaan”, Stoltenberg muistelee.
Zelenskyi myös vetosi siihen, että Nato oli aiemmin onnistuneesti perustanut lentokieltoalueen Bosnia-Hertsegovinan ja Pohjois-Irakin ylle 1990-luvulla.
Stoltenberg joutui kuitenkin kieltäytymään. Länsi pelkäsi sotaa Venäjän kanssa liikaa.
– Jos Nato sulkisi Ukrainan ilmatilan, olisi meidän ensin tuhottava Venäjän ilmapuolustusjärjestelmät Valko-Venäjällä ja Venäjällä, sillä emme voisi lentää Ukrainan ilmatilassa samaan aikaan, kun Venäjän ilmatorjunta iskisi Naton lentokoneisiin, Stoltenberg kertoo perusteluistaan.
Jos lentokieltoalue olisi perustettu ja venäläinen lentokone tai helikopteri olisi lentänyt Ukrainan ilmatilassa, olisi se pitänyt ampua se alas. Se taas olisi voinut käynnistää täysimittaisen sodan Naton ja Venäjän välillä, johon ei oltu valmiita.
– Kuten [Joe] Biden, joka oli tuolloin Yhdysvaltain presidentti sanoi, emme ota riskiä kolmannesta maailmansodasta Ukrainan takia, Stoltenberg tiivistää.
Puhelun päättäminen oli Stoltenbergille vaikeaa. Hän muistelee sen olleen ”erittäin kivuliasta”, sillä hän tiensi Zelenskyin olevan hengenvaarassa.
Hyökkäyspäivän aamuna Nato-maiden edustajat kokoontuivat Brysselissä ja päättivät, että Ukrainan tukea kasvatettaisiin, mutta samalla yritettäisiin välttää täysimittainen sota Naton ja Venäjän välillä. Osin nämä tavoitteet olivat ristiriitaiset.
Jälkikäteen Stoltenberg kertoo katuvansa, että Ukrainaa ei tuettu vahvemmin vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen. Jos Ukrainaa olisi aseistettu riittävästi, Venäjä ei olisi ehkä hyökännyt vuonna 2022.
– Naton liittolaiset antoivat hädin tuskin mitään sotilaallista tukea, tai aivan liian vähän, ja tuskin yhtään tappavaa aseistusta, koska pelkäsimme sen provosoivan Venäjää hyökkäämään. Mutta Venäjä hyökkäsi, Stoltenberg harmitteli.
Toisaalta Stoltenberg sanoo seisovansa tavoitteen takana, että Nato pidetään sodan ulkopuolella.
– Tavoitteenamme ei ole Pearl Harborin toisinto ja tilanne, jossa koko Naton liittokunta olisi osallisena. Joten jatkamme Ukrainan tukemista ja olemme mahdollistaneet heidän taistelunsa, mutta emme ole valmiita lähettämään Naton joukkoja ja olemaan suoraan osallisina konfliktissa Venäjän kanssa, Stoltenberg sanoo.
– Ja uskon edelleen sen olevan oikea lähestymistapa.