Nato aloittaa suuren harjoituksen – “peruminen lähettäisi väärän signaalin”

Harjoituslennot suoritetaan Belgian, Pohjanmeren ja Britannian yllä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP John Thys
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP John Thys

Puolustusliitto Nato on aloittanut säännölliset ydinaseharjoitukset Länsi-Euroopassa.

– Steadfast Noon -harjoitukseen osallistuu 14 maata ja jopa 60 erityyppistä lentokonetta, kuten neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjiä sekä tiedustelu- ja ilmatankkauskoneita, tiedotteessaan todetaan.

Puolustusliiton mukaan kyseessä on rutiininomainen ja toistuva harjoitus, joka on suunniteltu kauan ennen Venäjän aloittamaa laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Steadfast Noon päättyy 30. lokakuuta, eikä sillä ole Naton mukaan mitään tekemistä nykyisen jännittyneen tilanteen kanssa. Kreml on väläytellyt ydinaseita ja niiden käytön mahdollisuutta useaan otteeseen syksyllä Venäjän kärsittyä kovia takaiskuja Ukrainan rintamilla.

Harjoituslennot suoritetaan Belgian, Pohjanmeren ja Britannian yllä. Lentokoneet eivät kanna mukanaan oikeita ydinaseita.

– Naton uusi strateginen konsepti, jonka liittoutuneiden johtajat hyväksyivät Madridin huippukokouksessa kesäkuussa, tekee selväksi, että ”Naton ydinasekyvyn perustarkoitus on rauhan säilyttäminen, pakottamisen estäminen ja aggression torjunta”, tiedotteessa todetaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on hylännyt kaikki vaatimukset harjoituksen perumisesta Venäjän presidentti Vladimir Putinin kiihdytettyä ydinaseretoriikkaansa.

– Se lähettäisi erittäin väärän signaalin, jos peruisimme nyt yhtäkkiä rutiininomaisen, pitkään suunnitellun harjoituksen Ukrainan sodan vuoksi, Stoltenberg sanoi viime viikolla.

– Meidän on ymmärrettävä, että Naton vakaa ja ennustettava käyttäytyminen, sotilaallinen vahvuutemme on paras tapa estää (tilanteen) kärjistyminen.

Pääsihteeri sanoo ymmärtävänsä Donald Trumpin turhautumisen Natoon.
Alusten pitää kyetä toimimaan myös sellaisten tulevaisuuden laitteistojen kanssa, joista ei välttämättä tiedetä vielä nykyään.
Suomen turvallisuuspoliittinen linja avattiin kesken kaiken, kun toimintaympäristö muuttui odotettua nopeammin. Suomi varautuu jo maailmaan, jossa nykyinen turva ei enää riitä, kirjoittaa Henri Vanhanen.
Mainos