Ruotsin Nato-jäsenyys muutti perustavanlaatuisesti maan laivaston tehtäväkenttää, arvioi Ruotsin merivoimien komentaja, vara-amiraali Johan Norlén. Asiasta uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Aiemmin laivaston tehtävä oli suojella Ruotsin alueellista koskemattomuutta. Nyt kunnianhimoisena tehtävänä on hallita Itämerta sekä estää Venäjää häiritsemästä siviilimeriliikennettä ja elintärkeitä elintarvike-, varuste- ja sotilaskuljetuksia.
Osana tätä tehtävää yhteistyö Nato-liittolaisten kanssa onkin tiivistynyt. Esimerkki tästä nähtiin heinäkuussa, kun ruotsalainen sukellusvene lastattiin ensimmäistä kertaa torpedoilla Suomen aluevesillä osana Narrow Waters -sotaharjoitusta.
– Nämä uudet tehtävät asettavat aivan uusia vaatimuksia laivastolle, Norlén arvioi.
Tehtäväkentän muuttumisen myötä vara-amiraali on määrännyt käynnistettäväksi selvityksen, jonka tarkoituksena on linjata laivaston tulevaisuuden suuntaviivoista. Selvityksestä vastaa Ruotsin puolustusvoimien entinen operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.
– Nyt me hallitsemme Itämeren aluetta, ja se tarkoittaa täysin erilaista kunnianhimon tasoa, Norlén huomauttaa.
Tällä hetkellä Ruotsin laivastolla on on useita alustyyppejä, joita Suomelta ei löydy. Maalla on esimerkiksi neljä sukellusvenettä sekä viisi modernia häivekorvettia. Laivaston organisaatio on Norlénista kuitenkin rakennettu osittain sellaista aikaa varten, jota ei enää ole.
Vara-amiraali painottaakin, että laivaston on tarkasteltava, voisiko se muuttaa toimintatapojaan ja tehdä asioita hieman paremmin tulevaisuudessa.
Sitä, minkälaisia muutoksia selvitys saattaa ehdottaa, ei Norlén halua vielä tarkemmin kommentoida. Hän kuitenkin mainitsee, että koulutukseen ja pitkäkestoisiin operaatiokykyisiin saatetaan tarvita muutoksia.