Tekoäly näyttää jo vähentävän työpaikkoja etenkin rutiininomaisissa toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä Yhdysvalloissa. Goldman Sachsin ekonomistien laskelman mukaan tekoälyn vaikutus on merkinnyt noin 16 000 työpaikan nettovähennystä kuukaudessa viimeksi kuluneen vuoden aikana, kertoo talouslehti Fortune.
Pankin analyysissä tekoälyn arvioidaan korvanneen noin 25 000 työpaikkaa kuukaudessa. Samaan aikaan tekoälyn tuottavuushyödyt ja ihmistyötä täydentävät sovellukset ovat lisänneet arviolta noin 9 000 työpaikkaa kuukaudessa.
Suurimmassa vaarassa ovat tehtävät, joissa tekoäly pystyy hoitamaan suuren osan työn keskeisistä vaiheista itsenäisesti. Tällaisiksi Goldman Sachs mainitsee esimerkiksi vakuutuskorvausten käsittelijät ja perintätehtävissä työskentelevät.
Nuoret työntekijät ovat erityisen alttiita muutokselle. He työskentelevät muita useammin rutiininomaisissa valkokaulus- ja hallintotehtävissä, joita tekoäly pystyy automatisoimaan nopeasti. Fortune nostaa esiin muun muassa tiedonsyötön, asiakaspalvelun, juridiset tukitehtävät ja laskutuksen.
Kokemus näyttää suojaavan
Goldman Sachsin analyysin mukaan alle 30-vuotiaiden ja 31–50-vuotiaiden työntekijöiden välinen ero työttömyydessä on kasvanut erityisesti niissä ammateissa, joissa tekoälyn arvioidaan pystyvän korvaamaan ihmistyötä.
Sama näkyy palkoissa. Pankin regressioanalyysin mukaan yhden keskihajonnan kasvu tekoälyn aiheuttamassa korvautumisriskissä kasvattaa nuorten ja kokeneempien työntekijöiden välistä palkkaeroa noin 3,3 prosenttiyksikköä.
Selitys liittyy työuran alkuvaiheeseen. Nuorilla työntekijöillä on yleensä vähemmän kokemusta ja erikoistunutta osaamista, jotka voivat suojata kokeneempia työntekijöitä automatisoinnilta.
Kaikki paljon tekoälylle altistuvat ammatit eivät kuitenkaan ole yhtä suuressa vaarassa. Goldman erottaa toisistaan tehtävät, joissa tekoäly korvaa työntekijän, ja tehtävät, joissa se lähinnä täydentää ihmisen työtä.
Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi asianajajat, rakennusalan johtotehtävissä työskentelevät ja lääkärit. Niissä tekoäly voi hoitaa osan tehtävistä, mutta ihmisen harkintaa, asiantuntemusta tai fyysistä läsnäoloa tarvitaan edelleen.
Saman suuntainen jako on noussut esiin aiemmissa tutkimuksissa. Verkkouutiset kertoi viime vuonna Microsoftin tutkimuksesta, jossa tekoälylle erityisen alttiiden 40 ammatin joukkoon kuuluivat muun muassa kääntäjät, tulkit, asiakaspalvelijat, puhelinmyyjät, toimittajat ja useat myyntialan tehtävät. Tutkimusta ei ollut tuolloin vertaisarvioitu.
Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu ammattiryhmiä, joiden voitaisiin sanoa kokonaan katoavan. Etlan Petri Rouvinen on arvioinut Verkkouutisille, että tekoäly muuttaa ennen kaikkea ammattien sisältämiä työtehtäviä.
Etlan ja Oxfordin yliopiston tutkimuksessa ChatGPT:n julkaisemisen havaittiin vähentäneen kansainvälisellä työnvälitysalustalla hieman esimerkiksi kääntämisen, kielenhuollon, lyhyiden tekstien ja hakukoneoptimoinnin kysyntää. Samaan aikaan muun työn kysyntä kasvoi niin, että kokonaisvaikutus alustalla oli positiivinen.
Uransa aloittavat voivat olla heikoimmassa asemassa
Goldmanin havaintoa nuorten erityisestä riskistä tukee myös se, millaisiin tehtäviin automatisointi ensimmäisenä kohdistuu.
Esimerkiksi Tampereen yliopiston journalismin tutkijatohtori Pauliina Penttilä arvioi Verkkouutisille viime vuonna, että toimituksissa tekoäly voi ensimmäisten joukossa vähentää nopeaan verkkouutisointiin keskittyvää deskityötä. Juuri tällaisissa tehtävissä työskentelee usein nuoria ja alalle vasta tulleita toimittajia. Penttilä ei kuitenkaan pitänyt todennäköisenä, että tekoäly korvaisi toimittajan työn kokonaisuudessaan.
Goldman Sachsin tuore analyysi viittaa samankaltaiseen mekanismiin laajemmin työmarkkinoilla: tekoäly voi osua ensimmäisenä niihin työtehtäviin, joiden kautta nuoret ovat perinteisesti hankkineet kokemusta ja päässeet etenemään vaativampiin tehtäviin.
Pankki varoittaa silti vetämästä tuloksista liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Arvio 16 000 työpaikan kuukausittaisesta nettovähennyksestä ei perustu suoraan laskettuihin tekoälyn vuoksi tehtyihin irtisanomisiin, vaan tilastolliseen regressioanalyysiin.
Laskelma ei myöskään kata täysin tekoälyinvestointien synnyttämää uutta työvoiman kysyntää esimerkiksi datakeskuksissa, energiantuotannossa ja rakentamisessa. Tuottavuuden kasvu voi lisäksi alentaa kustannuksia ja synnyttää kysyntää, joka luo myöhemmin uusia työpaikkoja.
Goldmanin analyysin perusteella nuorten ongelmana on ennen kaikkea ajoitus: tekoälyn vaikutukset näyttävät osuvan ensimmäisenä aloitustason tehtäviin. Uusien työmahdollisuuksien syntyminen voi kestää pidempään ja edellyttää erilaista osaamista.