Asuntokauppa on vilkastunut viimein, mutta haasteita kuitenkin riittää, tiivisti Nordea vuoden viimeisimmän asuntomarkkinakatsauksensa.
Marraskuu oli vuoden paras asuntokauppakuukausi ja joulukuulle Nordea odottaa edelleen kauppamäärien merkittävää nousua. Ajurina ovat ensiasunnon ostajat, jotka pyrkivät tekemään kaupat ennen varainsiirtoverovapautensa poistumista.
Ensiasunnon ostajat muodostavat kuitenkin vain noin 20 prosenttia koko markkinasta, joten 50 prosentinkaan kasvu ensiasunnon ostajissa ei heilauta koko trendiä, Nordean kiinnitysluottopankin johtaja Jussi Pajala toteaa.
Kokonaisuudessaan tämä vuosi jää vaisuksi. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että asuntohintojen lasku jatkui lokakuuhun asti ja suurin pudotus on nähty pk-seudun kunnissa.
– Omakotitalojen osalta kehitys on ollut jyrkempää ylös ja alas. Koronabuumin hinnat on nyt käytännössä puhallettu pois ja ollaan samalla tasolla kuin vuonna 2019, Kostiainen kuvailee.
Ensi vuonna asuntomarkkinoihin vaikuttaa Kostiaisen mukaan sekä ”plus-, että miinusmerkkisiä tekijöitä”, joista isoin myönteisin tekijä on korkojen lasku inflaation pienenemisen seurauksena.
– Korkojen lasku edelleen olisi se, mikä piristäisi markkinaa, Kostiainen toteaa.
Tulevan vuoden korko-odotuksia heijasteleva 12 kuukauden euribor onkin laskenut syyskuun 4,2 prosentin huippulukemista joulukuun alun 3,7 prosenttiin. Markkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä jopa 1,35 prosenttiyksikön ohjauskoron laskua ensi vuodelle. Kostiaisen mukaan 2024 loppupuolella voitaisiin päästä jo ”kolmosen alle”.
Veromuutosten vaikutukset ovat kahtalaiset. Varainsiirtoveroprosentin lasku lisännee muuttohalukkuutta ja asuntokauppaa, mutta veroedun poisto karkottaa alkuvuonna ensiasuntoa havittelevia. Kiinteistöveron nousu puolestaan kurittaa suurta osaa kunnista.
– Ensiasunnon ostajat todennäköisesti loistavat poissaolollaan. Samaan aikaan BKT on kääntynyt laskusuuntaan ja työttömyys on nousussa, mikä heikentää asuntomarkkinakysyntää, Kostiainen listaa miinusmerkkejä.
Ensi vuonna kiinteistöveron alarajan nosto pakottaa 245 kuntaa nostamaan kiinteistöveroprosenttia.
– Sillä on asuntojen hintoja laskeva vaikutus, kun kiinteistön kulut nousevat.
Rakentamisen raju väheneminen alkaa tukea hintoja Kostiaisen mukaan loppuvuotta 2024 kohden, kun samaan aikaan väestönkasvu on kasvukeskuksissa voimakasta.
– Rakentamisen kohonneet kustannukset pitävät rakentamista alhaalla, mikä voi jatkua pitkälle ensi vuoteen, jos rakennuskustannusten ja vanhojen asuntojen välillä oleva hintaero säilyy merkittävänä, Kostiainen arvioi.
Markkinoilla on kuitenkin edelleen ylitarjontaa, eikä uudiskohteiden myynti ei ole elpynyt kuten vanhojen asuntojen.
– Asuntohintojen reilumpaa nousua voidaan odottaa vuonna 2025. Ensi vuoden lopulla asuntojen hinnat ovat arviomme mukaan noin 2 prosenttia korkeampia kuin tämän vuoden lopussa, Kostiainen kertoo.