Verkkouutiset

Näkökulma: Pekka Haavisto päästi Nato-sammakon

Kireä tilanne innostaa irtiottoihin, joita ei pitäisi nyt tehdä.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Extra

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) onnistui järjestämään tiistaina muutaman tunnin aikana melkoisen ulkopoliittisen vuoristoradan. Kömmähdys oli nolo presidentiksi halajavalle veteraanipoliitikolle, joka tupataan mieltämään kansainvälisten suhteiden konkariksi.

Haavisto yllätti väläyttämällä Ylen aamussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan puolustusliiton jäseneksi hakeutumista ilman Ruotsia. Lausunto lähti nopeasti kierroksille etenkin Ruotsissa.

Ei mennyt aikaakaan, kun ulkoministeri joutui paikkaamaan sanojaan. Haavisto kutsui toimittajat hätäisesti järjestettyyn infoon eduskuntaan ennen puolta päivää.

Tiedotustilaisuudessa hän kertoi ehtineensä keskustella asiasta Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin ja jopa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.

– Hän edelleen vahvisti sen, että Naton ehdoton, oma prioriteetti on se, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto kertoi keskustelustaan Stoltenbergin kanssa.

Ei tarvita kummoista ulkopolitiikan matikkapäätä sen ymmärtämiseen, että puhelimet kävivät kuumina aamun lausuntojen jälkeen.

Ulkopolitiikan johtamisesta vastaava tasavallan presidentti Sauli Niinistö on painottanut useaan otteeseen, että Natoon mennään yhdessä Ruotsin kanssa. Kyse on Suomen virallisesta linjasta – riippumatta siitä, millaisia varasuunnitelmia mahdollisesti tehdään. Yhteiseen jäsenyyteen liittyy myös konkreettisia puolustuksen syvyyden kysymyksiä.

Ruotsia kannattaa vielä tukea

Pekka Haaviston sammakosta noussut kohu kuvastaa kipeästi, kuinka herkkää Nato-vääntö etenkin Turkin kanssa nyt on. Sinänsä Haaviston sanomisissa ei ollut varsinaista faktavirhettä. Mahdollisuus erilliseen prosessiin on toki olemassa. Kyse oli lähinnä Suomen linjaa sotkevasta lausunnosta, jonka seurauksia Haavisto ei syystä tai toisesta osannut laskea oikein.

– Haavisto sanoo, ettei B-suunnitelmaa ole (mikä ei voi olla täysin totta, mutta mikä hänen on pakko sanoa), ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak esimerkiksi tviittasi Haaviston tiedotustilaisuutta summatessaan.

Salonius-Pasternakin kollega, Nato-hanketta tiiviisti seurannut tutkija Henri Vanhanen, arvioi hänkin, ettei kommentti sinänsä ole ”asiallisesti mitenkään järisyttävä tai uusi”.

– On selvää, että mahdollisuus eritahtisuuteen on ollut aina olemassa. Eri asia, ajetaanko sitä aktiivisesti eikä turhautumisesta huolimatta tästä ole nyt merkkejä, Vanhanen kirjoitti Twitterissä.

Tutkija muistutti kuitenkin myös kohujen hallitsemisen tärkeydestä. Vanhasen mukaan Suomessa tai Ruotsissa ei ole viime vuosina totuttu olemaan näin suoraan diplomatian vääntöjen välikappaleena. Tämä johtaa hänen mukaansa taas siihen, että pieniin asioihin ylireagoidaan ja merkittävät asiat unohdetaan.

Nykytilanteessa on painetta lähteä irtiottoihin Ruotsin suhteen. Maltti on kuitenkin valttia. Jos Suomi alkaa hapuilla linjansa kanssa, voi se ruokkia ajatusta maiden yhteisen jäsenyyspolun hajottamisesta niin Turkissa kuin muuallakin. Tässä vaiheessa se ei vielä olisi kenenkään etu. Suomen mahdollinen sooloilu on myös omiaan heikentämään Nato-jäsenyyden kannatusta Ruotsissa. Sillä on taas oma vaikutuksensa Tukholman ja Ankaran suhteiden hoitoon.

Mikäli lukko ei kuitenkaan näytä aukeamisen merkkejä ennen kesän tuloa, on irtiottoonkin varauduttava. Suomi on pitkän Venäjän rajansa kanssa varsin erilaisessa geopoliittisessa asemassa kuin Ruotsi. Kuten ruotsalainen turvallisuuspolitiikan tuntija Robert Dalsjökin totesi, on kysymys Naton jäsenyydestä Suomelle eksistentiaalinen. Natossa Suomi voisi yhä edistää länsinaapurin jäsenyyttä.