Identiteettivarkauden kohteeksi joutuneelta naiselta vietiin rahaa yhteensä kymmenien tuhansien eurojen edestä. Itä-Suomen poliisilaitos kertoo tapauksesta tiedotteessa.
Poliisille nainen kertoi, että hänen henkilötietojaan sekä kuvia on levitetty ja häntä on erehdytetty siirtämään eri tileille yhteensä noin 80 000 euroa.
Nainen kertoi tapahtumien saaneen alkunsa marraskuun lopulla 2024, jolloin häneen oli ollut yhteydessä henkilö, joka oli kertonut olevansa ”Kelly Severide”. Henkilö oli pyytänyt naista ostamaan eri kaupoista Applen lahjakortteja ja lähettämään ne Whatsappin kautta hänelle. Lahjakortteja vastaan naiselle oli luvattu ”member shift card” näyttelijä Taylor Kinneylle sekä tapaaminen hänen kanssaan.
Nainen kertoi ostaneensa ensin kaksi 250 euron Applen lahjakorttia ja toimittaneensa ne ohjeiden mukaan, mutta luvattua ”member shift cardia” ei tullut vastineeksi. Nainen oli ostanut yhteensä 41 samanarvoista lahjakorttia ja toimittanut ne pyydetysti. Tämän lisäksi hän oli lähettänyt rahaa Paypalin kautta useille eri henkilöille ja useille eri tileille.
Nainen kertoi luovuttaneensa Whatsappissa omia henkilötietojaan useammalle henkilölle. Hän oli jakanut kuvia omasta ajokortistaan ja passistaan sekä kertonut muun muassa tilinumeronsa. Lisäksi nainen oli jakanut Whatsapp -keskusteluissa kuvia ja videoita itsestään.
Naisen tiedoilla oli tehty profiileja sosiaaliseen mediaan, kuten Tiktokiin, Facebookiin, Instagramiin, Linkediniin ja Snapchattiin. Kyseisissä kanavissa oli jaettu hänen kuviaan ja videoita. Naisen tiedoilla oli myös ostettu kryptovaluuttaa. Nainen kertoi ottaneensa myös lainaa rahasiirtoja varten 65 000 euroa.
Poliisin mukaan myöhemmin naista oli kiristetty lähettämään lisää rahaa uhkaamalla, että hänet mustamaalataan koko maailmalle sekä tutuille ja läheisille. Nainen oli tajunnut tammikuussa 2025, että kyseessä oli huijaus, mutta hän oli arvellut selviävänsä asiasta yksin, eikä häpeän vuoksi tehnyt rikosilmoitusta aiemmin.
Kaikkiaan nainen kertoi menettäneensä rahaa tässä kaikessa noin 80 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Poliisi kertoo myös muista viime aikana tapahtuneista huijauksista. Joulukuussa 2025 Pieksämäen poliisipäivystykseen tuli 1950-luvulla syntynyt mies Hämeestä kertoen, että häneltä oli huijattu yli 37 000 euroa. Mies kertoi hyväksyneen Facebookissa aiemmin lokakuussa 2025 kaverikseen Iiris-nimisen naisen, joka oli kertonut olevansa Jemenissä sotilaana. Nainen oli kertonut olevansa alun perin Yhdysvalloista. Naiselle oli kertomansa mukaan kolmen vuoden pesti, mutta YK:n kautta voisi hoitaa kotiutumisen jo aiemmin.
Yhdessä tapauksessa 1940-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta, jossa mies oli kertonut, että naisen pankkitili oli kaapattu. Osuuspankin nimissä soittanut mies oli saanut puhelun aikana urkittua naisen verkkopankkitunnukset.
Puhelun jälkeen nainen oli huomannut, että hänen verkkopankkinsa oli lukittu, joten hän oli mennyt tarkastamaan tiliotteensa pankkiautomaatille. Pankkiautomaatilla nainen oli huomannut, että hänen tililtään oli tehty kaksi luvatonta 20 000 euron tilisiirtoa kahdelle eri tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Edellä mainitut ovat vain yksittäisiä esimerkkejä, ja poliisin tietoon on tullut lukuisia muitakin vastaavanlaisia tapauksia. Pelkästään Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli joulukuun aikana 316 petosta tai maksuvälinepetosta. Näistä törkeitä tekomuotoja oli 12 tapausta.
– Poliisin tietoon tulee erilaisia petosrikoksia päivittäin ja suurin osa niistä koskee edelleen erilaisia kauppapaikkahuijauksia eli erilaisilla kauppa-alustoilla verkossa myydään olemattomia tavaroita. Näissä rahalliset menetykset ovat useimmiten pieniä, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista tiedotteessa.
Leinosen mukaan törkeissä tekomuodoissa on kyse pääsääntöisesti muista kuin kauppapaikkahuijauksista ja niissä aiheutetut vahingot ovat kymmeniä tuhansia euroja ja suurimmillaan mennään jo kuusinumeroisiin lukuihin. Viime aikoina poliisin tietoon on tullut enenevässä määrin erilaisia kryptovarahuijauksia, joissa menetykset ovat olleet harmittavan usein mittavia ja suuria voittoja havitellessa on otettu myös erilaisia summia lainaa.
Kehotettiinko sinua lataamaan epäilyttävä sovellus? Hälytyskellojen pitäisi soida
Huijauksiin voi liittyä myös sitä, että uhria kehotetaan asentamaan omalle tietokoneelle tai mobiililaitteeseen sovelluksia esimerkiksi Play-kaupasta. Näissä tapauksissa uhri voi antaa niin sanotusti tietokoneensa tai mobiililaitteensa rikollisten käyttöön.
Leinonen kertoo, että viimeisin esimerkki tällaisesta tapauksesta tuli poliisin tietoon tämän vuoden alussa. Joensuulainen 1950-luvulla syntynyt mies oli saanut puhelun ulkomaalaisesta numerosta ja soittaja oli ollut hyvin Suomea puhunut mies.
Soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin turvapalveluista ja sanonut, että miehen pankkitililtä oli lähtenyt 700 euroa Belgiaan. Soittaja oli kysynyt, oliko mies tietoinen tällaisesta tilisiirrosta. Mies ei ollut tietoinen tilisiirrosta, joten seuraavaksi soittaja oli kertonut, että täytyy ryhtyä turvaamistoimenpiteisiin.
Miehen oli pitänyt avata puhelimensa OP-mobiilisovellus sekä asentaa Play-kaupasta Bung -pankkisovellus, johon piti antaa henkilötunnus sekä kuva ajokortista. Tämän jälkeen miehelle annettiin tilinumero, johon hänen piti siirtää soittajan antamien ohjeiden mukaisesti 27 000 euroa OP-mobiilisovelluksessa. Siirto ei kuitenkaan onnistunut, joten sen jälkeen miestä neuvottiin tekemään tilisiirto Bung -pankkisovelluksessa, jonka hän oli hetkeä aiemmin asentanut ja tätä kautta siirto onnistui.
Sen jälkeen otettiin käsittelyyn miehen yrityksen tili, josta tilisiirto ei onnistunut OP-mobiilisovelluksessa, eikä myöskään Bung -pankkisovelluksessa. Soittaja oli neuvonut miestä asentamaan Kraken Pro -sovelluksen Play-kaupasta, mutta rahan siirto ei onnistunut myöskään tällä sovelluksella, joten yrityksen tilillä olleet rahat säilyivät. Poliisi tutkii tätä tapausta törkeänä petoksena.
– Toinen asia, jonka nostan esille, viime aikoina poliisin tietoon tulleista tapauksista on, että huijarit ovat soittaneet itäsuomalaisille ihmisille WhatsApp-äänipuheluita suomalaisten pankkien nimissä. Puhelimen näytöllä on näkynyt suomalaisen pankin logo ja nimi, joka on saanut ihmiset luottamaan puhelun tulevan pankista, Juha Leinonen varoittaa.
Poliisi muistuttaa, että pankit eivät soita asiakkailleen Whatsappissa, eivätkä pyydä pankkitunnuksia puhelimessa. Pankit eivät myöskään pyydä puhelimessa tai viesteillä asiakasta siirtämään rahojaan toiselle tilille.
Näin voit parhaiten suojautua tietojen kalasteluhyökkäykseltä
– Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
– Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
– Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
– Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus.
– Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.
– Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa
– Varoja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaraan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI -kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
– Varmistu eri viestien lähettäjästä.
– Älä avaa viesteissä olevia linkkejä.
– Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi
– Hoida raha-asiat verkkopankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
– Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Eikä missään nimessä tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et edes oikeasti tunne eli huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla.
– Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.
– Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
Lähde: Poliisi
