Ukrainan kulttuuriministeriö raportoi venäläisten tehneen 27. toukokuuta mennessä 367 sotarikosta Ukrainan ja samalla myös Euroopan kulttuuriperintöä vastaan. Venäläiset ovat tuhonneet tai vahingoittaneet 29 museota, 133 pyhäkköä, 74 kulttuuritaloa, teatteria ja kirjastoa.
Näistä 133 pyhäköstä 49 on historiallisesti, arkkitehtonisesti ja urbaanisti tärkeitä monumentteja. Kohteeksi ovat joutuneet myös luonnonpuistot ja museokompleksit.
Kyse on ortodoksisen ja katolisen kirkon rakennuksista, protestanttien rukoushuoneista, muslimien moskeijoista ja juutalaisten synagogista. Venäläiset peräti tuhosivat 8. toukokuuta Sumyn läänin Hluhivissa kahden ohjuksen ohjusiskulla vuosisatoja vanhan juutalaisen hautausmaan, joka oli juutalaisille tärkeä pyhiinvaelluskohde.
Tunnetuin kohde on Mariupolissa sijainnut 1880-luvun lopulla valmistunut Donetskin alueen draamateatteri, jonka kellariin piiloutuneista siviileistä ainakin 600 sai surmansa venäläisten lentopommituksessa.
Ylipäätään Mariupol on joutunut pahimpien muinaismuisto- ja taideryöstöjen kohteeksi. Kaupunginhallinto ilmoitti venäläisten varastaneen kaupunginmuseosta Pontoksen eli Mustanmeren historialliseen kreikkalaisyhteisöön kuuluneen taitelijan Efim Harabetin ainutlaatuisen 700-kultakolikon – ja mitalin kokoelman.
Myös toisen pontoksenkreikkalaisen taitelijan Arhip Kuindžin taidemuseo ryöstettiin. Pelkästään Kuindžin taulun ”Punainen auringonlasku” arvo on yli 700 000 dollaria. Yhteensä venäläiset ilmoittivat ”evakuoineensa” yli 2000 taideaarretta Mariupolista.
Melitopolin pormestari kertoi huhtikuun lopulla venäläisten vieneen ”ainutlaatuisen ja mittaamattoman arvokkaan” 2300 vuotta vanhaa skyyttiläistä kultaa paikallisesta museosta. He veivät myös vanhoja ei-skyyttiläisiä aseita, joista vanhimmat olivat 1500 vuoden takaa. He veivät myös krimintataarien koristeita ja rintalevyjä
Kyse on tarkoituksellisesta varastamis- ja tuhoamistyöstä, jolla venäläiset pyrkivät tuhoamaan identiteettiä ja luomaan tilaa vain ”venäläiselle” Ukrainalle. Näin ollen kohteeksi joutuu koko Ukrainan monikansallinen historia. Kulttuuriperinnön tuhoaminen määriteltiin sotarikokseksi Haagin vuoden 1954 yleissopimuksessa natsien harjoittaman taideryöstelyn jälkeen.
– Venäläiset sotarikolliset eivät rauhoitu ja jatkavat kaiken ukrainalaisen tuhoamista. Tällä hetkellä tiedossa on yhdeksän täysin tuhottua kulttuuriperintökohdetta Donetskin, Kiovan, Sumyn ja Tšernihivin alueilla, sanoi Ukrainan kulttuuri- ja tiedotuspolitiikkaministeri Oleksandr Tkatšenko.
Venäläiset ovat kohdistaneet tuhotyönsä erityisesti Ukrainan kansallisesti tärkeille ajattelijoille ja vaikuttajille omistettuihin museoihin. Ukrainan 1800-luvun ja 1900-luvun alun historiallisista vaikuttajista ja tapahtumista kertovia muistomerkkejä venäläiset ovat tuhonneet 42. Esimerkiksi Harkovan alueella venäläiset tuhosivat ohjusiskulla 1700-luvun valistusajan ukrainalaiselle filosofille ja runoilijalle Grigori Skovodoralle omistetun museon.
– Ei edes jokainen terroristi ajattele ohjusiskujen kohdistamista museoihin. Ja tällainen on armeija, joka meitä vastaan taistelee, kommentoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi iskua Skovodoran museeon.
– Me emme kerää rahoitusta ainoastaan valtiolta, mutta myös hyväntekijöiltä ja kansainvälisiltä lahjoittajilta. Meillä on jo alustavat sopimukset useiden läntisten kumppaneiden kanssa, jotka ovat valmiita tarjoamaan rahoitusta [Skovodoran] museon kunnostamiseksi. Meidän tulee kunnostaa kaikki ja rangaista rikollisia oikeudenmukaisesti, sanoi Tkatšenko.
Pahiten on kärsinyt Harkovan alue, jossa ukrainalaista kulttuuriperintöä on tuhottu 96 kohteessa. Näistä 76 itse kaupungissa ja sen ympäristössä. Donetskin alueella on tuhottu 75 kohdetta, joista enemmistö eli 53 sijaitsee Mariupolissa. Kiovan alueella tuhottiin 70 kohdetta, joista enemmistö on venäläisten terrorikampanjan kohteeksi joutuneen Butšan alueella. Tšernihivissä on tuhottu 38, Sumyssa 26 ja Luhanskissa 25 kohdetta.
Tšernihivin 1300 vuotta vanhassa kaupungissa Venäjän armeija tuhosi 1800-luvun uusgotiikkaa edustaneen entisen Ukrainan antiikkimuseon, joka toimi sittemmin nuortenkirjastona.
– Rakennus selvisi bolševikkien pommituksesta 1918 ja 199 sekä toisessa maailmansodassa saksalaisten natsien pommeista. Moskovan natsilauma tuli ja tuhosi paikallishistorian monumentin. — Moskovalaislaumojen viha, joka kertoo jotakin venäläisen kulttuurin suuruudesta, ukrainalaista kulttuuria vastaan on ymmärrettävää. He vihaavat kaikkea ja kaikkia, kommentoi Tšernihivin historiallisen museon johtaja Serhi Lajevskyi.
