MRSA-stafylokokki on esimerkki taudinaiheuttajista, joita kutsutaan usein superbakteereiksi. Nämä superbakteerit ovat vastustuskykyisiä useimmille antibiooteille ja aiheuttavat vakavia infektioita.
– MRSA:n tapauksessa nämä bakteerit ovat myös levinneet sairaaloissa lähes maailmanlaajuisesti, kertoo Helsingin yliopiston professori Jukka Corander yliopiston tiedotteessa. Hän oli mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka selvitti stafylokokkien evoluutiota usean vuosituhannen ajalta.
Laajassa työssään tutkijat sekvensoivat superbakteerien koko perimän isosta kirjosta näytteitä eri eläinlajeilta ja ihmisiltä ja kykenivät selvittämään perimän muutokset, joiden avulla bakteeri on kyennyt toistuvasti sopeutumaan uusiin isäntäorganismeihin vuosituhansien saatossa.
Alussa oli ihminen
Genomianalyysien perusteella ihminen on todennäköisin alkuperäinen isäntälaji näille superbakteereille ja kyky kolonisoida kotieläimiä ilmaantui DNA:n muutosten perusteella aikakaudella, jolloin ensimmäiset eläimet kesytettiin maatilojen tuotantoeläimiksi.
Tutkimuksessa arvioidaan, että lehmät ovat kuitenkin lähde niille stafylokokkikannoille, jotka nykyään aiheuttavat MRSA-infektioita ihmisille ympäri maailmaa.
– Havaintomme korostaa bakteerien epidemiologisen seurannan tärkeyttä, jotta potentiaalisesti epidemioita aiheuttavat kannat voitaisiin havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Corander sanoo.
Perimän yksityiskohtaiset analyysit paljastivat, että bakteerin hypätessä uuteen isäntälajiin, se kaappaa perimäänsä uusia geenejä, jotka auttavat sitä sopeutumaan ja säilymään hengissä pidemmällä aikavälillä. Joissakin tapauksissa nämä geenit antavat bakteereille resistenssin yleisesti käytetyille antibiooteille, ja silloin niistä tulee niin sanottuja superbakteereita.
Tutkimus voi osaltaan auttaa kehittämään strategioita, joilla minimoidaan riski uusien kantojen siirtymisestä ihmispopulaatioon sekä auttaa hidastamaan antibioottiresistenssin ilmaantumista ja leviämistä.
Tutkimus on julkaistu Nature Ecology & Evolution -lehdessä.
