Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että kansalaisuuslakia uudistetaan tiukentamalla kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Kansalaisuuskokeen hyväksytty suorittaminen mainitaan yhtenä tiukentamisen toimenpiteenä.
Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen kertoo Verkkouutisille, että kansalaisuuslain uudistus on vasta alkutekijöissään. Pian edessä on uudistuksesta tehtävä hankepäätös, johon mennessä on päätettävä, uudistetaanko lakia suurena pakettina vai pienemmissä osissa porrastaen.
Kansalaisuuslain uudistukseen listataan hallitusohjelmassa yli kymmenen eri kohtaa, joista kansalaiskoe on vain yksi.
– Tässä on pohdittu tällaista porrastettua toteuttamista, ihan kaikkea ei voi tehdä ihan samaan aikaan, Sinkkanen avaa.
Kansalaisuuslain uudistuksen ja kansalaisuuskokeen yksityiskohtiin ei voida paneutua, ennen kuin hankkeen laajuus ja kesto on linjattu. Sinkkasen arvion mukaan muutamakaan viikko tai kuukausi ei asiaan riitä.
Hallitusohjelmassa kirjataan, että lakiuudistuksesta annetaan eduskunnalle hallituksen esitys tämän vuoden loppuun mennessä.
Kuka koetta hallinnoisi?
Kokeen valmisteluprosessissa tullaan ottamaan mallia muista EU-maista. Euroopan muuttoliikeverkoston vuoden 2020 selvityksen mukaan jonkinlainen koe oli käytössä 13 EU-valtiossa. Yleisin tyyppi oli kirjallinen monivalintakoe, mutta esimerkiksi Unkarissa kokeeseen liittyi suullinen haastattelu. Luxemburgissa hakija sai itse valita, osallistuuko 24 tunnin kurssille vai kirjalliseen kokeeseen, jossa testataan hakijan tietämys kurssilla käsiteltävistä aiheista.
– Katsomme joitakin maita, että millaisia erilaisia malleja on ja mikä olisi Suomelle sopiva, Sinkkanen kertoo.
– Eli alamme tekemään kansainvälistä vertailua, aletaan miettimään nimenomaan näitä kysymyksiä: millainen koe se olisi, mitä taitoja siinä mitataan ja millä tavalla, hän listaa.
Avoin kysymys on myös se, kuka kansalaisuuskoetta hallinnoisi. Sinkkanen pohtii, että asian selvittäminen tulee vaatimaan poikkihallinnollistakin keskustelua.
– Se ei ole ihan itsestäänselvää, että mikä taho voisi järjestää nämä testit ja miten ne järjestettäisiin. Niillä pitää olla jokin hallinnoiva taho, hän huomauttaa.
– Täytyy sitten pohtia mitä halutaan mitata, mikä on paras tapa mitata ja kuka sitä hallinnoi. Ja kaikki tämähän maksaa jotain, kaikkia tällaisia asioita pitää huomioida, Sinkkanen toteaa.
Edit 15.8.2023 klo 12:50: Poistettu maininta, että sisäministeri Mari Rantanen (ps.) olisi STT:n haastattelussa nostanut esiin mahdollisuutta, että toteuttajana voisivat toimia kansalaisopistot. Todellisuudessa Rantanen sanoi näin: ”Olettaisin, ettei se tule olemaan koe, joka levitetään ympäri Suomea vaikkapa kansalaisopistojen tehtäväksi.”
