Näin suomalaiset kokevat turvallisuuden, yksi asia nousee kärkeen

Tuore kysely paljastaa, mikä painaa eniten epävarmassa maailmantilanteessa.
Lapsiperhe kotonaan. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Lapsiperhe kotonaan. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Valtaosa suomalaisista kokee arkensa turvalliseksi, mutta turvallisuuden tunne nojaa ennen kaikkea omaan talouteen, ilmenee S-pankin tuoreesta tutkimuksesta. Tulokset viittaavat siihen, että epävarmassa maailmantilanteessa henkilökohtainen toimeentulo painaa vaakakupissa enemmän kuin ulkoiset uhat.

Kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista kokee arkensa vähintään melko turvalliseksi. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat talouden lisäksi terveys, digitaalinen turvallisuus sekä yleinen turvallisuustilanne Suomessa ja maailmalla.

Yleinen turvallisuustilanne huolettaa silti yli puolta vastaajista, ja huoli on noussut terveyttä merkittävämmäksi tekijäksi. Peräti 42 prosenttia kertoo kansainvälisten konfliktien ja yhteiskunnallisen vakauden aiheuttavan huolta viikoittain.

Silti ratkaisevimmaksi tekijäksi nousee oma talous. Jopa 62 prosenttia pitää taloudellista tilannetta tärkeimpänä turvallisuuden lähteenä. Keskeisiä tekijöitä ovat vakaa toimeentulo sekä säästöt tai muu taloudellinen puskuri.

S-pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä arvioi, että tulos kertoo painopisteen siirtymisestä lähemmäs arkea.

– Taloudellisen turvallisuuden kokemus nousi selkeästi vahvimmaksi osaksi kokonaisturvallisuudentunnetta. Epävarmassa maailmantilanteessa olisi voinut odottaa kotimaan ja kansainvälisen turvallisuustilanteen korostuvan selvemmin. Mutta kun oma toimeentulo huolettaa, kauempana olevat uhkat voivat tuntua etäisemmiltä, Niemelä sanoo tiedotteessa.

Taloudellinen tilanne on monella vakaalla pohjalla, mutta huoli ei ole kadonnut. Noin 40 prosenttia kokee toimeentulonsa vähintään melko mukavaksi, mutta yli kolmannes kantaa siitä huolta viikoittain.

Poimintoja videosisällöistämme

Säästöissä erot ovat suuria: viidenneksellä suomalaisista on yli vuoden menoja vastaava puskuri, kun taas noin viidennekseltä säästöt puuttuvat kokonaan. Lähes puolella puskuria on korkeintaan puolen vuoden menojen verran.

S-pankin ekonomisti Janne Ronkanen korostaa puskurin merkitystä arjen hallinnassa.

– Kun taloudessa ei ole liikkumavaraa, pienikin muutos tuntuu nopeasti. Taloudellinen puskuri on keskeinen osa turvallisuuden tunnetta, ja jo vähäinenkin varautuminen voi vahvistaa kokemusta siitä, että arki on hallinnassa, Ronkanen sanoo.

Tutkimuksen mukaan taloudellinen turvattomuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa useat muutokset, kuten hintojen nousu tai korkojen kasvu, osuvat samaan aikaan.

Tulevaisuuteen suomalaiset suhtautuvat silti varovaisen luottavaisesti. Yli 60 prosenttia arvioi oman arjen turvallisuuden olevan jatkossakin melko tai erittäin hyvä.

Niemelän mukaan turvallisuuden tunne liittyy vahvasti kokemukseen omasta vaikutusmahdollisuudesta.

– Turvallisuuden kokemus rakentuu pitkälti siitä, että elämä on omissa käsissä myös epävarmoina aikoina. Turvallisuuden tunne lisää luottamusta tulevaan, vahvistaa toimintakykyä muutostilanteissa ja luo pohjaa yhteiselle vakaudelle. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kokee voivansa omilla valinnoillaan vahvistaa sekä omaa että läheistensä arjen turvaa, hän sanoo.

S-pankin Arjen turvabarometri on vuosittain toteutettava kysely suomalaisten turvallisuuden tunteesta. Tuore kysely tehtiin Kantar Finlandin toimesta 18. helmikuuta – 9. maaliskuuta 2026, ja siihen vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

Kotitalousvähennystä korotetaan ja YEL-eläkeuudistuksesta saatiin sopu. Myös puolustukseen tehdään huomattavat lisäpanostukset.
Kehysriihessä päätettiin uusista säästöistä muun muassa valtionhallintoon.
Energiakomissaari vertaa nykyistä tilannetta vuosiin 1973 ja 2022.
Mainos