SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar väistelee Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikkaan kohdistunutta voimakasta arvostelua. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tänään keskiviikkona julkisuuteen tullut raportti kritisoi Marinin hallitusta pysyvien menojen kasvattamisesta koronakriisin varjolla.
Raporttia kirjoittamassa ollut VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö arvioi STT:lle, että jos Marinin hallitus olisi ollut maltillisempi menolisäyksissä, tilanne voisi olla nyt parempi, mitä tulee viime vuosien alijäämään.
Pian raportin julkisuuteen tulon jälkeen SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarilta tuli tiedote, jossa hän syytti nykyhallitusta Suomen joutumisesta todennäköisesti EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tiistaina eduskunnassa pitävänsä Suomen joutumista menettelyyn todennäköisenä alkuvuodesta 2026.
Verkkouutiset tavoitti Razmyarin eduskunnasta ja kysyi, eikö olisi VTV:n raportin myötä rehellistä myöntää Marinin hallituksen osuus alijäämän kasvusta.
– VTV:n raportti tuli tosiaan julki ennen kuin lähetin tiedotteen, ja tiedote tuli sen pohjalta, mitä eilen keskustelimme täällä eduskunnassa erityisesti tästä todennäköisyydestä, että joudutaan EU:n ”tarkkailuluokalle”, Razmyar paljastaa.
Razmyar sanoo aikovansa tutustua VTV:n raporttiin, mutta pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan todennäköiseen EU:n alijäämämenettelyyn joutumisen syypäänä on nykyhallituksen politiikka ja tähän liittyen työttömyys ja se, että yksityinen kulutus ei lähde käyntiin.
– En nyt siitä Marinin hallitusta ensimmäisenä syyttäisi.
Razmyar sanoo, että tiedotteen sanamuodot olisivat osapuilleen samat, vaikka hän olisi ehtinyt tutustua VTV:n raporttiin.
VTV:n raportissa avataan, miten koronakriisiin liittyvien menojen osuus supistui lähes nollaan vuoteen 2024 mennessä. Sen sijaan koronakriisiin liittymättömät menolisäykset kiihtyivät. Ne kohdistuivat pääosin kuntatalouden tukemiseen, valtionhallinnon toimintamenoihin ja puolustukseen. VTV:n Kangasrääsiön mukaan kaikkiaan koronan ulkopuolisten menolisäysten osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolisäyksistä.
Razmyar ei niele kritiikkiä, jonka mukaan syypää menojen kasvuun olisi yksinomaan Marinin hallituksessa. Hänen mukaansa myös kokoomuksesta ja perussuomalaisista tuettiin viime kaudella ei-koronaan kytköksissä olevia taloudellisia panostuksia muun muassa kuntiin, koulutukseen ja yrityksiin.
– Tässä vedetään helposti nyt yhtäläisyyksiä niin, että ei katsota siihen omaan napaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen ei hyväksy holtittoman talouspolitiikan vierittämistä nykyisten hallituspuolueiden niskaan:
– Löysä finanssipolitiikka aloitettiin jo (Antti) Rinteen hallitusohjelmassa, ennen koronakriisiä. Eikä kriisin jälkeen yritetty tehdä riittäviä korjaavia toimenpiteitä. Ja kaiken lisäksi kaikki rakenteelliset, merkittävät uudistukset jätettiin tekemättä, joita Suomi olisi kipeästi tarvinnut jo aikaisemmin ja joita nyt sitten tällä kaudella on tehty.
