Perusopetuksen oppimistulosten parantamista pohtinut työryhmä julkisti tänään esityksensä suunnan kääntämiseksi. Pisa-tutkimuksissa oppilaiden taitojen on huomattu vuosi vuodelta heikentyneen. Esimerkiksi matematiikassa heikon osaamistason oppilaita on nykyisin suunnilleen saman verran kuin vielä 2000-luvun alussa oli huippuja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää perusopetuksen rahoituksen kasvattamista ja muutoksia opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, koulun toimintakulttuuriin, johtamiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön perusopetuksen oppimistulosten parantamiseksi. Esitys luovutettiin opetusministerille tänään.
– Suomen tulevaisuus rakennetaan lasten ja nuorten osaamisella. Oppimistulosten lasku on yksi vakavimmista koulutuspoliittisista haasteistamme. Suunnan kääntäminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä perusopetuksen rahoituksesta, perustaitojen varmistamisesta sekä oppilaiden oppimisedellytysten ja hyvinvoinnin parantamisesta, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) tiedotteessa.
Työryhmän mukaan perusopetuksen rahoitus Suomessa on OECD-maiden keskitasoa, mutta jää jälkeen muista Pohjoismaista. Rahoitusjärjestelmän haasteena on sen heikko kyky vastata kuntien ja koulujen erilaisiin tarpeisiin.
Työryhmä esittää valtionosuusrahoituksen vahvistamista, koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen pitkäjänteisyyden varmistamista sekä oppilasmäärän vähenemiseen liittyvien rahoitusleikkausten välttämistä, jotta oppimisen edellytykset eivät heikkene.
Adlercreutz totesi mediatilaisuudessa, että hallitus on tällä kaudella lisännyt peruskoulun rahoitusta lähes 200 miljoonalla eurolla.
Osaamistakuu tärkeässä roolissa
Työryhmä pitää keskeisenä hallitusohjelmaan kirjattua osaamistakuuta, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hallitsee vähimmäistason perustaidot.
Osaamistakuun toteutuminen edellyttää opetussuunnitelman oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen vähentämistä ja selkeyttämistä sekä arviointikäytäntöjen yhtenäistämistä. Paino on etenkin perustaitojen oppimisessa.
Opettajan toteuttaman oppilaan arvioinnin tulee tukea oppimista, olla yhdenvertaista sekä välttää koulujen julkista vertailua ja ranking-ajattelua.
Tutkimusten mukaan keskimääräistä alempi kodin sosioekonominen tausta ja heikko opetuskielen ymmärtäminen vaikeuttaa oppimista erityisesti maahanmuuttotaustaisilla oppilailla, mikä näkyy konkreettisesti heikompina oppimistuloksina.
Oppilaiden osaamisen ja kotitaustan eriytyessä on raportin mukaan kiinnitettävä huomiota maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulutuspolkuun. Maahanmuutto on lisännyt S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden määrää, ja peruskoululaisista jo noin 15 prosenttia on monikielisiä. Oppilaat jakautuvat kuitenkin epätasaisesti, ja tietyissä kouluissa S2-oppilaat muodostavat yli puolet oppilaista, mikä lisää resurssipaineita ja saattaa voimistaa koulujen välistä segregaatiota.
Perustaitojen vahvistaminen kehittämisen ytimeen
Työryhmä korostaa, että lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka muodostavat koko oppimispolun perustan. Opetustuntien lisääminen näihin oppiaineisiin on ollut perusteltua, mutta lisäksi opetuksen ohjausta, laatua ja pedagogisia käytäntöjä on kehitettävä johdonmukaisesti.
Oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa tulee vahvistaa lisäämällä lukemisen määrää. Opetusministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoi, että konkreettisena keinoa on määritellä opetussuunnitelmassa, montako kirjaa milläkin vuosiluokalla pitää lukea, siten että koulujen välille ei synny eroja.
Oppilaiden osaamisen vaatimustasoa tulee myös ylläpitää vahvistamalla oppilaiden sinnikkyyttä ja ponnistelua.
– Elli oppilaillekin ryhtiliikettä tässä toivotaan, Pirhonen huomautti raportin julkistamistilaisuudessa.
Oppimistulosten parantaminen edellyttää myös työrauhaa koulun arjessa. Työryhmä pitää mobiililaitteiden käytön rajoittamista oppitunneilla perusteltuna keinona tukea keskittymistä ja oppimista. Lisäksi opetustilojen, ryhmäkokojen ja henkilöstöresurssien on mahdollistettava opetukseen keskittyminen.
Osaaminen ja hyvinvointi ovat toisiaan vahvasti tukevia toimintoja. Työryhmä esittää pitkäjänteisen kouluyhteisön työ- ja toimintatapojen sekä hyvinvoinnin kehittämishankkeen toteuttamista. Myös koulujen hyvinvointityön johtajuutta tulee vahvistaa.
Opettajien ja rehtoreiden työhyvinvoinnilla on merkitystä oppilaiden oppimiseen. Työryhmä esittää täydennyskoulutuksen vahvistamista erityisesti oppimisen tuen, monikielisten oppilaiden opetuksen, oppilaan arvioinnin ja ryhmänhallinnan osalta.
Oppilaiden oppimista tukevat ratkaisut eivät rajoitu kouluun. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitettävä niin, että kaikilla huoltajilla on todelliset mahdollisuudet tukea lapsensa koulunkäyntiä taustasta, kielestä tai elämäntilanteesta riippumatta. Erityisesti lukemisen tukeminen ja koulumotivaation vahvistaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä.
Raportin mukaan on hyvä tunnistaa, että kaikki politiikkatoimet, jotka heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa vaikuttavat suoraan koulujen toimintaympäristöihin, lasten oppimisedellytyksiin ja tätä kautta oppimistuloksiin.
Laadukas opetus maksaa
Kommenttipuheenvuoron piti OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo, joka oli myös mukana työryhmässä.
Salon mukaan oppimistulosten laskua eivät selitä opetussuunnitelmien muutos taikka digitaalisuus, sillä koulut käyttävät digiä hyvin eri tavoin, ei myöskään maahanmuutto, sillä tulokset ovat heikentyneet ilman maahanmuuttajataustaisia oppilaitakin. Myöskään avoimet oppimisympäristöt eivät Salon mukaan ole syy, sillä niitä on kouluista muutama prosentti.
– Helppoja syyllisiä aina löytyy, mutta ne eivät riitä selittämään, hän sanoi.
Enemmänkin syitä kansallisille oppimistuloksille löytyy Salon mukaan ”toimintaympäristön muutoksesta”, eli lasten ja perheiden tuen tarve on kasvanut samaan aikaan, kun esimerkiksi koulua tukevaa lukuharrastuneisuutta on vähemmän ja koulua ja oppimista koskevat asenteet muuttuneet.
Salon mukaan tähän pitäisi sitten koulujen vastata laadukkaalla opetuksella. Toimintaympäristö muuttunut Salon mukaan koko ajan haastavammaksi, joten oppimisen laatua pitäisi samalla pystyä vahvistamaan, mihin työryhmä on nyt hakenut ratkaisuja.
– Ongelma on siinä, että nämä kaikki maksavat rahaa. Onko meillä ollut rahaa vastata toimintaympäristön vaativuuteen? hän kysyi
Vaativampaan ympäristöön ei Salon mukaan ole ollut lisää pelimerkkejä, ja vaikka ikäluokat pienenevät niin kustannukset eivät samassa suhteessa vähene. Niin sanotusti ylijäävät rahat pitäisi siksi käyttää oppimisen laadun vahvistamiseen.
– Koulutukseen panostaminen on investointi, joka kannattaa tehdä.