Ansiotyöhön käytettävä aika on Suomessa selvästi vähentynyt 1980-luvun lopulta alkaen.
Yliaktuaari Juha Haaramo ja tutkija Riitta Hanifi kertovat Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelissaan, että elinvaiheen mukaan tarkasteltuna eniten ansiotyöhön aikaa 2020-luvun alussa käyttivät parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten isät, keskimäärin vajaat viisi tuntia (4 tuntia 51 minuuttia) päivässä ja noin 34 tuntia viikossa.
Keskimääräiseen ansiotyöaikaan on laskettu mukaan kaikki kalenterivuoden päivät, myös vapaa- ja lomapäivät, ja tarkastelussa ovat mukana muutkin kuin työlliset tai kokopäivätöitä tekevät. Kyseinen työaika ei siten kuvaa kokopäivätyötä tekevien työpäivän tai työviikon pituutta.
Perhevapaiden uudistukset ovat tutkijoiden mukaan voineet vaikuttaa tehtyjen työtuntien määrään, sillä pienten lasten isät tekivät ennen nykyistä pidempiä työpäiviä. 2000-luvun lopussa pienten lasten isät tekivät lähes puoli tuntia ja 1990-lopussa noin 45 minuuttia enemmän töitä päivässä kuin 2020-luvun alussa.
Miesten keskuudessa ansiotöiden tekeminen on kuitenkin kymmenessä vuodessa vähentynyt muissakin elinvaiheryhmissä lukuun ottamatta 45 vuotta täyttäneitä parisuhteessa olevia lapsettomia (lapsettomiksi lasketaan tässä ne, joilla ei ole alaikäisiä lapsia) ja omillaan asuvia alle 45-vuotiaita sinkkumiehiä. Näissä ryhmissä ansiotöihin käytetty aika on lisääntynyt.
Suhteellisesti eniten ansiotöihin käytetty aika on kymmenessä vuodessa vähentynyt vanhempiensa luona asuvilla alle 45-vuotiailla pojilla ja miehillä. Heillä ansiotöihin käytetty aika oli jopa puolittunut vuosien 2009–2010 tilanteesta.
Koronapandemia on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että ansiotöihin käytetty aika oli vähentynyt niinkin paljon aiemmasta. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen, jonka tuoreimmat tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja syyskuun 2021 välisenä aikana.
Naisten kohdalla ansiotöiden tekeminen on kymmenessä vuodessa vähentynyt alle 45-vuotiaiden sinkkujen ja 45 vuotta täyttäneiden lapsettomassa parisuhteessa olevien keskuudessa. Muissa elinvaiheissa ansiotöihin käytetty aika on puolestaan lisääntynyt.
Suhteellisesti eniten (17 %) ansiotöihin käytetty aika on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 45 vuotta täyttäneillä sinkkunaisilla. Naisista selvästi eniten ansiotöihin aikaa vuosina 2020–2021 käyttivät kuitenkin parisuhteessa olevat 7–17-vuotiaiden lasten äidit. He työskentelivät keskimäärin lähes neljä ja puoli tuntia päivässä eli noin 31 tuntia viikossa.
Siinä missä pienten lasten isät tekevät eniten ansiotöitä, vastaavasti eniten kotitöitä 2020–2021 tekivät pienten lasten äidit. Eniten kotitöihin aikaa käyttivät parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten äidit, noin 40 tuntia viikossa, kotitöihin lukeutuvat myös ostokset ja asiointi. Seuraavaksi eniten kotitöihin aikaa käyttivät yksinhuoltajaäidit, keskimäärin runsaat 28 tuntia viikossa.
Lähes yhtä paljon aikaa kuin yksihuoltajaäidit kotitöihin käyttivät aikaa parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten isät. Vähiten, noin kuusi tuntia viikossa, kotitöihin käyttivät aikaa vanhempiensa luona asuvat alle 45-vuotiaat pojat ja miehet.
Kiinnostavaa tutkijoiden mukaan on on, että parisuhteessa elävät naiset, joilla nuorin lapsi on 7–17-vuotias, tekivät 2020–2021 ensimmäistä kertaa enemmän ansiotyötä ja vähemmän kotitöitä kuin samaa elinvaihetta elävät miehet. Muutokset ovat suuria erityisesti tämän elinvaiheen miesten ansio- ja kotitöihin käytetyssä ajassa eli heillä ansiotyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt ja kotitöiden tekeminen lisääntynyt aiemmasta. Saman elinvaiheen naisilla nimenomaan kotitöiden tekeminen oli huomattavasti vähentynyt.
– Onko koronapandemialla mahdollisesti ollut vaikutusta? Ovatko erityisesti miesten työt siirtyneet toimistolta kotiin etänä tehtäviksi, jolloin myös kotityöt ovat siirtyneet aiempaa enemmän miesten harteille, tutkijat pohtivat artikkelissaan.
Vapaa-aikaa suomalaisilla oli keskimäärin 6 tuntia 33 minuuttia vuorokaudessa, kun pois lasketaan työ, opiskelu, nukkuminen, ja esimerkiksi ruokailuihin ja peseytymiseen käytetty aika. Eniten vapaa-aikaa käytössään oli 45 vuotta täyttäneillä lapsettomilla sinkuilla – niin naisilla (7 tuntia 43 minuuttia/vrk) kuin miehillä (7 tuntia 41 minuuttia /vrk). Vähiten vapaa-aikaa oli parisuhteessa olevilla alle kouluikäisten lasten äideillä (3 tuntia 44 minuuttia/vrk) ja toiseksi vähiten näiden perheiden isillä (4 tuntia 20 minuuttia/vrk).
Ajankäyttötutkimuksesta kävi ilmi myös ruutuajan määrä koronapandemian aikana. Suomalaiset viettivät erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin aikaa keskimäärin neljä tuntia 26 minuuttia.
Elinvaiheen mukaan tarkastellen alle 45-vuotiaat yksin asuvat sinkut viettävät eniten aikaa näyttöjen ääressä keskimäärin melkein kuusi tuntia päivässä. Tässä elinvaiheessa miesten ruutuaika oli kuusi tuntia ja kuusi minuuttia päivässä ja naisten ruutuaika viisi tuntia ja 38 minuuttia päivässä.
Lapsiperheistä eniten aikaa ruutujen ääressä viettivät yksinhuoltajaäidit, keskimäärin neljä tuntia ja vartin päivässä. Lyhin ruutuaika puolestaan oli parisuhteessa olevilla alle kouluikäisten lasten äideillä, keskimäärin kolme tuntia ja 17 minuuttia päivässä.
