Suomen liikenneverkoston tulevaisuutta on hahmoteltu parlamentaarisesti valmistellussa, vuodet 2021–2032 kattavassa suunnitelmassa.
Aihetta koskeva lausuntokierros päättyi helmikuussa, ja lopulliset päätökset on määrä tehdä kevään aikana.
Arvostelijoiden mukaan tieliikenne on jäänyt liian vähälle huomiolle rahoituksen osalta. Kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) huomauttaa, että Suomen tieverkon pituus on noin 450 000 kilometriä ja rataverkon pituus noin 6 000 kilometriä.
Tilastojen mukaan henkilöliikenteestä kulkee kumipyörillä noin 90 prosenttia ja raiteilla vain kuusi prosenttia. Rahdistakin kuljetetaan kumipyörillä yli 80 prosenttia. Tästä huolimatta tierahoituksen osuus on kehittämisinvestoinneista vain 45 prosenttia ja perusväylänpidossa 52 prosenttia.
– Raidehurmos on johtanut täysin kohtuuttomaan rahoitussuhteeseen, joka johtaa tieverkon entistä pahempaan rapautumiseen. Suomi on ja pysyy kumipyörämaana, ja siksi rahoitussuhde pitää oikaista vastaamaan paremmin kulkutapasuhdetta ja liikenneverkkojen kattavuutta, Kalle Jokinen sanoo Verkkouutisille.
Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nostetaan esiin lähivuosien investointitarve. Tällä hetkellä käytössä oleva kulunvalvontajärjestelmä tulee käyttöikänsä päähän 2020-luvun lopussa. Rautatieliikenteen digitalisaatio nähdään lisäksi edellytyksenä liikenteen toimivuudelle.
Korjausvelka lähes kolme miljardia euroa
Väyläverkon kehittämiseen esitetään suunnittelukaudella yhteensä noin 6,1 miljardin euron rahoitusta, josta olisi vuosittain käytössä keskimäärin puoli miljardia euroa. Kokonaissummasta 2,7 miljardia menee maanteille, 3,09 miljardia rautateille ja 250 miljoonaa euroa vesiväylille.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja Timo Kievarin mukaan liikennejärjestelmää käsitellään suunnitelmassa kokonaisuutena. Tavoitteet liittyvät saavutettavuuteen, kestävyyteen ja tehokkuuteen.
– Tulevien vuosien toimenpiteitä ja rahoitusta on suunnitelman valmistelussa pyritty suuntamaan vaikuttavuuden perusteella. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta kevään aikana, Kievari sanoo.
Tarkastelussa korostuivat erityisesti vaikeus päästä liikenteen päästövähennystavoitteeseen ja valtion väyläverkon huono kunto. Korjausvelka koko väyläverkolla on tällä hetkellä noin 2,8 miljardia euroa.
– Jos suunnitelma hyväksyttäisiin lausuntoversion mukaisesti, kasvaisi radanpidon suhteellinen osuus, mutta pääpaino olisi kuitenkin edelleen tienpidossa, Timo Kievari toteaa.
Hallitus antaa selonteon 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta torstaina eduskunnan käsittelyyn.
