Hallitusohjelmaan on kirjattu, että osana julkista taloutta vahvistavia toimia maapohjan kiinteistöveron alaraja korotetaan 1,30 prosenttiin nykyisestä 0,93:sta. Yläraja säilyisi 2,00 prosentissa. Toimenpide edellyttää maapohjan veroprosentin eriyttämistä yleisestä kiinteistöveroprosentista.
Esitys lakiluonnokseksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Tehdyistä selvityksistä ilmenee, Suomessa on 42 kuntaa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2023 on 0,93.
Muutoksen vaikutus on suurin kunnissa, joissa veronalaista maapohjaa on paljon, se on arvokasta ja nykyinen veroprosentti matala. Osassa kuntia vaikutuksia ei olisi lainkaan. Muutos kasvattaisi kuntien verotuloja yhteensä noin 108 miljoonaa euroa.
Suurin nousu tapahtuisi Helsingissä sekä Espoossa. Nämä joutuisivat korottamaan maapohjan veroprosenttia merkittävästi.
Esimerkkilaskelmien mukaan Helsingissä verotusarvoltaan ja pinta-alaltaan mediaania vastaavan 825 neliön suuruisen pientalotontin kiinteistövero nousisi muutoksen johdosta noin 670 eurosta noin 930 euroon eli 265 eurolla.
Vastaavasti Espoossa 1300-neliöisen pientalotontin kiinteistövero nousisi nykyisestä 730 eurosta 945 euroon eli 215 eurolla. Arviossa ei ole huomioitu rakennuksia, joten koko kiinteistöstä maksettavan veron suhteellinen muutos jäisi pienemmäksi.
Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistamien kiinteistöjen verotus kiristyy vuositasolla noin 32 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee kiinteistöverorasituksen kasvua keskimäärin viidellä prosentilla. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden omistamien kiinteistöjen verotus kiristyy noin 39 miljoonalla eurolla, mikä lisää kiinteistöverorasitusta keskimäärin kahdeksalla prosentilla. Tämä heijastuu osakkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin.
Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöverotus nousee omakotiasujia enemmän, koska asunto-osakeyhtiöitä sijaitsee omakotiasuntoja suhteellisesti enemmän niissä kunnissa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti ennen lain voimaantulovuotta 2024 on alle 1,3 prosenttia.
Kiinteistövero perustuu kiinteistön ominaisuuksiin, eikä kiinteistön omistajan taloudellinen tilanne vaikuta veron suuruuteen. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna palkansaajien ja eläkeläisten keskimääräinen kiinteistöveron muutos on 31 euroa vuodessa, nousun ollessa keskimäärin 8 prosenttia. Henkilöillä, joiden tuloista yli puolet muodostuu pääomatuloista, keskimääräinen muutos on suurempi, 135 euroa vuodessa.
Veron muutos jää keskimäärin alle 30 euron niillä henkilöillä, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 35 000 euroa.
Muutoksesta aiheutuu todennäköisesti lyhyen aikavälin korotuspaineita asuntojen vuokriin niissä kunnissa, joissa maapohjan kiinteistövero kiristyy selvästi. Muutoksella ei pitäisi selvityksen mukaan kuitenkaan olla pitkällä aikavälillä vaikutusta asuntojen vuokratasoon, kun verotuksen kiristyminen alentaa asuntojen hintoja.
Asiasta uutisoi aiemmin Talouselämä.