Verkkouutiset

Kerrostaloasuntoja Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Näin kielitaito näkyy kotoutumisessa – ”On alkanut muodostua yhteisöjä, joilla on omia sääntöjä”

Asiantuntijoiden mukaan kielen oppimista voisi parantaa kotoutumiskoulutuksen parannuksilla ja asuntopoliittisin keinoin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin vaaleissa yhdeksi pääteemaksi nousi jengiytyminen ja jengiväkivalta. Ruotsalaiset päättäjät olivat heränneet siihen, että jengiväkivalta oli yleistynyt ja ratkaisuja haettiin maahanmuuttopolitiikasta. Yhtenä ratkaisuna nousi esiin kielikysymys.

Ruotsissa kansalaisuuden saadakseen ei tarvitse hallita ruotsin kieltä lainkaan.

– Mielestäni Ruotsin kriteeri kansalaisuuden saamiselle, jossa kieltä ei tarvitse osata saadakseen kansalaisuuden on erittäin huono. Kielen avulla ei vain pääse opiskelemaan, mutta työmahdollisuudet kasvavat. Olemme hyvinvointivaltio ja kielen mukana tulee mukana paikallinen kulttuuri. Ihminen omaksuu uuden kulttuurin ja saa uusia ystäviä. Jos ihminen ei osaa paikallista kieltä, hän ei juurru ja paikallista identiteettiä ei synny, Seida Sohrabi sanoo Verkkouutisille.

Seida Sohrabi on kurditaustainen valtiotieteiden maisteri ja Lähi-idän asiantuntija, joka muutti Suomeen 1990-luvulla. Sohrabi on kokoomuksen varavaltuutettu Helsingissä. Sohrabi näkee kielitaidon oppimisen olleen hyvin merkityksellistä omalle kotoutumiselleen.

Hänen mukaansa useiden erilaisten samalla alueella olevien kulttuurien yhtäaikaisuus ja sisäänpäin sulkeutuneisuus saattaa johtaa rinnakkaisyhteiskuntien muodostumiseen, jossa rakentuu omia kieli- ja kulttuurikuntia. Tämä kehitys johtaa siihen, ettei paikalliseen kulttuuriin sulauduta.

– Meidän tilannettamme ei voi oikein verrata Ruotsiin, koska maahanmuuttajien määrä meillä on huomattavan paljon vähäisempi. Mutta näen, että kuppikuntia on jo syntynyt. Tietyille alueille on alkanut muodostua yhteisöjä, joilla on omanlaisiaan sääntöjä, Sohrabi sanoo.

Sohrabin mukaan oman uskonnon korostaminen saattaa johtaa siihen, että lapset ja nuoret eivät saa suomenkielisiä ystäviä eivätkä opi suomen kieltä. Hänen mukaansa kieli ei ole vain merkkejä vaan se kantaa mukanaan mahdollisuuden päästä osaksi kulttuuria.

Kielitaito on laaja käsite

Jyväskylän yliopiston professori Mirja Tarnanen jakaa Sohrabin näkemyksen kielitaidon merkityksestä kotoutumiselle.

– Kieli on tärkeä kommunikaation väline. Joskus voi pärjätä vähäiselläkin kielitaidolla, koska kaikki muu tietous kulttuurista, käytänteistä ja toiminnoista voivat olla yhtä tärkeitä kuin kielitaito. Niiden omaksumisessa kielitaidolla voi kuitenkin olla merkitystä, Tarnanen sanoo.

Tarnanen kuitenkin korostaa, että kielitaito on laaja käsite, joka voi muodostaa portinvartijuuksia. Tarnanen ymmärtää kielen sosiaalisena rakenteena, joka tuo mukanaan sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Kielen sosiaalisen merkityksen kokee tärkeänä myös Sohrabi.

Suomessa maahanmuuttajaväestö on painottunut tietyille alueille. Se asettaa omat haasteensa kotoutumiselle, koska oman kulttuurin kesken saattaa muodostua kuppikuntia. Molemmat sekä Sohrabi että Tarnanen jakavat saman havainnon.

Suomalaisessa kotoutumispolitiikassa nähdään ongelmia. Niistä ei vaan haluta tai osata keskustella.

– Keskustelu on hyvin helposti kaksinapaista ja rakentava dialogi puuttuu. Fiksu ihminen kuitenkin yrittää rakentaa tulevaisuutta ja yrittää vaikuttaa siihen. Meidän pitää visioida tulevaisuutta, että menemme kohti sellaista tulevaisuutta, jota haluamme, Tarnanen sanoo.

Ratkaisuja kotoutumispolitiikkaan

Seida Sohrabi ja Mirja Tarnanen näkevät kielitaidon tärkeänä tekijänä kotoutumiselle. Kummatkin ovat sitä mieltä, että kieltä ei kuitenkaan opita parhaalla mahdollisella tavalla vain koulunpenkillä istuen.

– Jos maahanmuuttajataustainen nuori asuu esimerkiksi perinteisellä työväenluokkaisella alueella, jossa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on noin 15 prosenttia, niin se on paras paikka lapselle kasvaa. Itse kasvoin alueella, jossa maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä oli kymmenen ja neljäntoista prosentin luokkaa. Oli helppoa luoda suhteita suomenkielisen väestön kanssa ja oppia kieltä, Sohrabi sanoo.

Mirja Tarnanen jakaa Sohrabin näkemyksen siitä, että koulutuspoliittisilla ratkaisuilla voitaisiin vaikuttaa suuresti siihen, miten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan voitaisiin parantaa. Hänen mukaansa ei ole hyväksi, että Suomeen syntyy kouluja, joissa iso osa on maahanmuuttajataustaisia ja se ajaa suomenkielistä väestöä hakeutumaan eri alueille.

– Asuntopolitiikalla tulisi ohjata tilannetta, että ei syntyisi tilannetta, jossa lasten kouluja vaihdetaan suuren maahanmuuttajaisten oppilaiden takia. Asuntopolitiikalla ja poikkihallinnollisella yhteistyöllä voitaisiin vaikuttaa paljon nykyistä enemmän alueellisen eriarvoistumisen estämiseen, Tarnanen sanoo.

Asuntopolitiikan ohella Tarnanen painottaa kotoutumiskoulutuksen muutosta. Kotoutumiskoulutus kaipaisi moniammatillisempaa

– Jos jokapäiväisen elämän toiminnot integroitaisiin paremmin kotoutumiskoulutukseen, niin kielenopettajat voisivat olla mukana esimerkiksi työharjoittelussa. Maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osaksi yhteiskuntaa ja voisivat luoda sosiaalisia suhteita suomenkieliseen väestöön.

Tarnanen korostaa ylipäätään sellaisten keinojen merkitystä kotoutumisessa, jotka lisäävät vuorovaikutusta suomenkielisten ja maahanmuuttajien välillä.

Seida Sohrabilla on selkeät teesit, joiden avulla tilanteeseen voi ratkaista.

– Jos samalla alueella asuu saman taustaisia liian paljon, niin se aiheuttaa haasteita. Alle 15 prosenttia on hyvä alueellinen demografia. Toinen on se, että määrä ei korvaa laatua. Jos otamme liikaa maahanmuuttajia, niin emme pysty kotouttamaan kaikkia ja ongelmat kasvavat. Suomi ei ansaitse sitä, maahanmuuttajat eivät ansaitse sitä, Sohrabi sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)