Hallitus päätti tiistaina sulkea koko itärajan kahdeksi viikoksi. Päätös tulee voimaan keskiviikon ja torstaina välisenä yönä puoliltaöin ja on voimassa joulukuun 13. päivään 2023 asti.
Oikeuskansleri puolsi hallituksen esitystä. Päätös perustuu rajavartiolain 16 pykälään.
Valtioneuvosto julkaisi päätöksen taustamuistion, joka on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Muistion on kirjoittanut Rajavartiolaitoksen osastopäällikkö, kenraalimajuri Matti Sarasmaa.
Rajavartiolaitoksen mukaan Suomeen on 31.7.–27.11.2023 välisenä aikana saapunut 958 kolmannen maan kansalaista itärajan rajanylityspaikkojen kautta ilman Schengen-viisumia. Henkilöt ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta. Saapumisten määrä lisääntyi nopeasti ja ilmiö kiihtyi arvioitua nopeammin. Viikoittaisten saapumisten määrä nykyisellä tahdilla tarkoittaisi noin 10000–20000 vuosittaista itärajan kautta saapunutta turvapaikanhakijaa.
– Neuvottelemalla aluetasolla Venäjän viranomaisten kanssa, ei ole toistaiseksi saatu asiassa aikaan ratkaisua ja tilannetta valtakunnanrajalla vakautettua. Venäjän osapuoli on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti rajavaltuutettujen neuvotteluavauksiin ja ilmiön hallintaan liittyviin esityksiin, muistiossa todetaan.
Itärajan ilmiöön liittyy laittoman maahantulon järjestämiselle tyypillisiä piirteitä lähtömaista Suomen rajalle. Lähtömaissa reittiä markkinoidaan aktiivisesti, kansainvälinen rikollisuus vastaa matkojen eri vaiheista, aktiivinen markkinointi painottuu sosiaalisen mediaan. Myös viisumimenettely Venäjälle sisältää piirteitä epäasiallisuuksista. Valko-Venäjällä oleskelleiden siirtolaisten houkuttelu Suomen-reitille on korostunut viime viikkoina.
– Venäjän viranomaisten toiminta sallii toiminnan ja nämä aktiivisesti myötävaikuttavat siihen, että maahantulon virta Suomeen pysyy tasaisena ja kohdentuu kulloinkin avoimena olevalle rajanylityspaikalle. Venäjä käyttää raja-alueelle ohjaamiaan ihmisiä tarkoituksella hyödyksi omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Itärajan tilanne ja Venäjän viranomaisten toiminta ovat muuttuneet lyhyessä ajassa Suomen turvallisuustilanteen näkökulmasta erittäin haasteellisiksi, muistiossa todetaan.
Muistion mukaan ilmiö ja sen laajeneminen sitoo päivittäin merkittävän osan Rajavartiolaitoksen resursseista, jotka kohdentuvat ilmiön hallintaan ja varautumiseen. Muita tehtäviä joudutaan jo tällä hetkellä valtakunnallisesti priorisoimaan. Mahdollisesti laajetessaan ilmiö sitoo yhä merkittävämmän osan koko Rajavartiolaitoksen resursseista. Tilanne sitoo merkittävästi myös poliisin ja Maahanmuuttoviraston resursseja.
– Venäjän viranomaiset sallivat tai aktiivisesti edistävät ilmiötä lähtömaista Suomen rajalle. Sosiaalinen media ja taustalla vaikuttava rikollisuus osaltaan mahdollistavat ja voimistavat ilmiötä. Potentiaalisia välineellistettyjä maahantulijoita saapuu edelleen Luoteis-Venäjälle Suomen rajoitustoimista huolimatta. Saapujia on useista maista. Heidän tavoitteena on Suomeen sekä Schengen-alueelle pääseminen. Venäjälle saapumiseen käytettyjen viisumien vilpillinen hakeminen ja myöntäminen on ollut aikaisempia tietoja laajempaa, muistiossa todetaan.
Aikaisemmista rajoituspäätöksistä huolimatta maahantulo Suomeen on jatkunut Venäjän jatkaessa toimintaansa ja kohdentaessa maahantulijoiden virtaa toistuvasti uudelleen. Viimeksi Raja-Joosepin erittäin syrjäiselle rajanylityspaikalle.
– On todennäköistä, että itärajalle saapuvien kansainvälisen suojelun hakijoiden määrä pysyy siten korkeana ja käsittelykapasiteetti täytyy ylläpitää poikkeusjärjestelyin. Maahanmuuttoviraston resursseja joudutaan kohdentamaan ilmiön hallintaan, vaikka ilmiö ei laajenisi. Viranomaisten havaintojen mukaan ilmiöön liittyy mahdollisesti myös henkilöitä, joista on vaaraa yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle.
– Edellä sanotun, viranomaisten vaikutusarvioiden sekä Rajavartiolaitoksen kokoamien havaintojen nojalla on perusteltua syytä epäillä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa ja se vaikuttaa yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen sekä laaja-alaisesti niitä ylläpitävien viranomaisten toimintaan, muistiossa sanotaan.
Rajavartiolain 16 pykälän ensimmäisen momentin mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.
Pykälän toisen momentin mukaan valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi, ja jos kyse on: lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä tai tiedosta tai perustellusta epäilystä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa.
Päätösehdotus on valmisteltu sisäministeriössä. Muistion mukaan valmistelun aikana on saatu Rajavartiolaitoksen, Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, Tullin, Maahanmuuttoviraston, Liikenne- ja viestintäviraston, Huoltovarmuuskeskuksen, oikeusministeriön, ulkoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija-arviot.
